Kappale: One of Us (1981)
Albumi: The Visitors
Mieleenjäävin lause: "The passed me by, all those great romances."
Mitä sopivin valinta sillä tällä viikolla kävellessäni töistä kotiin ABBA kuulosti paremmalta kuin aikoihin. Niinpä ryhdyin kuunteluhankkeeseen jonka olen tehnyt useita kertoja viimeisen 20 vuoden aikana eli kuuntelen kaikki Abban albumit läpi. Ehdin melkein loppuun ennen tämän kirjoittamisen alkua sillä vain Waterloo albumin jälkimmäinen puolikas jäi kuuntelematta. Arvostelun kirjoitettuani vien loppuun sen mikä jäi kesken.
Joskus se tutuin musiikki kuulostaa kaikkein parhaimmalta. Vasta lukemani kirjan mukaan on introverteille tyypillistä että he kuuntelevat tuttua musiikkia ollessaan väsyneitä ja ehkä viime aikojen hieman verottavammat työviikot ovat vaikuttaneet juuri edellämainitulla tavalla. Abban valikoituminen on myös ajankohtaista koska Abban luottobasisti Rutger Gunnarsson siirtyi taivaallisille keikkalavoille 8.5.2015.
Lempialbumini The Visitors sisälsi myös Abban viimeisen ison listahitin One of Us. One of Us ei häpeä vertailussa suurimpien Abbahittien kanssa sillä siinä on kaikki Benny Andersson ja Björn Ulvaues kaksikon laatutyön jäljet. Taide syntyy tuskasta (tai kivestä hakkaamalla jos Fingerporista on kyse) ja tällä kertaa popklassikon polttoaineena oli bändin sisällä tapahtuneet kipeät erot. Vaikka ennen ikäviä avioerojakin bändi teki kirpaisevia erobiisejä (Esim Knowing Me, Knowing You) niin siitä huolimatta annos omakohtaista kokemusta nostaa tasoa vielä pykälän ylemmäs. Minulle on aina ollut pieni ihmetyksen aihe miten mies voi kirjoittaa ex-vaimonsa suuhun One of Usin, The Winner Take it Allin tai When All Is Said And Donen kaltaisia tekstejä. Puhumattakaan One of Us singlen B-puolena olleesta Should I Laugh or Crysta.
One of Us hipoo popbiisinä täydellisyyttä ja mitä siitä puuttuu olen epäpätevä sanomaan. Ehkä ainoa kilpailija on Abba itse sillä heidän katalogistaan löytyy mielestäni muutama vielä tätäkin parempi biisi. Agnetha laulaa juuri oikealla energiatasolla ja amerikkalaistyylinen ylidraamattisuus olisi vain pilannut tulkinnan. Samaa pätee toiseen edesmenneeseen Abban luottomusiikkoon eli rumpali Ola Brunkertiin jonka harkittu työskentely yhdessä basisti Rutger Gunnarssonin kanssa on sellaista jota en väsy kuuntelemaan. Jokainen rummunisku ja jokainen bassokulku kulkevat muun sisällön kanssa käsi kädessä. Pieniä yksityiskohtia on Abbafanin ja ehkä muidenkin ilo kuunnella. Mandoliinitkin soivat ehkä kauniimmin kuin missään toisessa tietämässäni kappaleessa.
One of Us on suosikkinibändini yksi parhaista kappaleista ja 20 vuoden kuuntelun jälkeenkin saatan innostua kuultuani sen alkutahdit. Jos joka vuosi tulisi nykyään edes yksi tämänveroinen biisi niin olisin tyytyväinen.
Arvosana: 8,5/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti