ABBA - Does Your Mother Know

Artisti: ABBA
Kappale: Does Your Mother Know (1979)
Albumi: Voulez-Vous
Mieleenjäävin lause: "So you're blue but I can't take a chance on a chick like you."

Tein 90-luvulla pelinteko-ohjelmalla jonka nimen olen jo unohtanut pystyscrollaavan ammuskelupelin jonka musiikiksi laitoin midiversion Abban Does Your Mother Knowista. Ehkä on vain hyvästä etteivät tuon pelin tiedostot ole enää tallessa sillä tekele oli kömpelö ja vastaan tuli vihollisena mm. luokkakuvasta skannattuja luokkakavereiden kasvoja. Ja kenen mielestä Does Your Mother Know sopii shoot-em-upin taustamusiikiksi? Joskus sitä tekee eniten vääryyttä sille musiikille josta eniten pitää.

Abban discoalbumilta Voulez-Vous löytyy monta kaikkien aikojen suosikkibiisiäni (Angeleyes, Chiquitita ja If it Wasn't For the Nights) mutta Does Your Mother Know ei kuulu suurimpiin Abbasuosikkieni joukkoon. Kun puhutaan Abbasta niin rima on todella korkealla joten jos Does Your Mother Know olisi vaikkapa jonkun saksalaisen yhden hitin discoihmeen biisi niin saattaisin ajatella että tämän takia ko. bändi ansaitsi olemassaolonsa. Abban biisinä Does Your Mother Know on kuin vieraan tekemä versio omasta lempiruoasta josta puuttuu se tärkein mauste ja sisustakin on jäänyt hitusen raa'aksi.

Rock-discohybridin aiheena on nuoremman, ehkä jopa alaikäisen lähentely-yritykset jotka vanhempi herrasmies tahdikkaasti torjuu. Kyseessä onkin poikkeuksellinen Abba-single jossa Björn saa päälauluvastuun Agnethan ja Fridan tyytyessä komppaamaan taustalla. Does Your Mother Know on kepeä ja hauska ja varmasti innostuisin jos kuulisin sen tanssilattialla ollessa tai vaikkapa jonkun Abba-coverbändin keikalla. Kappaleen parasta antia ovat pieni rytmikäs nostatus ennen kertosäettä sekä Björniltä shown varastavat taustalaulut.

Kolme kuukautta bassokitaran omistaneena DYMK olisi varmasti hauska opeteltava mutta sama pätisi lähes kaikkiin discobiiseihin. Onhan 70-luvun disco yksi ensimmäisiä musiikillisia genrerakkauksiani. Eikä ensirakkautta unohda koskaan. Mutta tätäkin vertauskuvaa miettiessä DYMK on kuin sen luokan kauneimman tytön ei aivan niin söpö paras kaveri. Miellyttävä ja mukava mutta ei se mitä eniten haluaisit.  

Arvosana: 6,0/10

ABBA - Angeleyes

Artisti: ABBA
Kappale: Angeleyes (1979)
Albumi: Voulez-Vous
Mieleenjäävin lause: "He'll take your heart and you must pay the price."

Vaikka joskus musiikilliset suosikit voivat vaihdella päivittäin tai ainakin kuukausittain niin yksi asia pysynyt samana ABBA Gold -levyn ostamisesta lähtien; ABBA on suosikkibändini ja sellaisena pysyneekin ellei jotakin aivan ällistyttävää tule vastaan. Länsinaapurimme suurin popmenestystarina on kestänyt aikaa eikä kyse ole pelkästään nostalgiasta vaan uusia faneja syntyy yhä harva se päivä. Kymmenen vuotta kestänyt aktiiviura oli sopivan mittainen ja koska nelikko ei ole koskaan tehnyt comebackia heidät muistetaankin sellaisina kuin he olivat kulta-aikanaan. Moni yhtye on aiheuttanut perinnölleen vain hallaa tekemällä puolivillaisia comebackyrityksiä vaikka toki onnistuneitakin on ollut.

Vuoden 1979 Voulez-Vous oli Abban discolevy ja samalla viimeinen kevyempi poplevy ennen kahden viimeiseksi jääneen albumin kypsempiä sävyjä. Angeleyes julkaistiin Englannissa kahden A-puolen singlenä yhdessä Voulez-Vous -kappaleen kanssa. Vaikka Voulez-Vous myös erinomainen kappale on Angeleyes mielestäni vielä parempi, yksi Abban parhaista. Popissa on usein kyse rakkaudesta ja sen aiheuttamista tunteista. Angeleyes onkin tarina enkelisilmäisen naistennaurattajan uhriksi joutuneesta naisesta jonka sydän on särkynyt. 

Agnetha ja Frida ovat popin harmoninen jin ja jang. Abban kappeiden suurin vetovoima perustuukin heidän lauluharmonioihinsa joissa Fridan mezzosopraano maalailee säveliä yhdessä Agnethan sopraanon kanssa. Angeleyes on oppikirjaesimerkki edellämainitusta. Välillä kuulee Agnethan äänen olevan hieman päällimmäisempänä ja välillä Fridan. 

Jo kappaleen aloittaava a-ha-ha tarttuu kuuntelijaan kiinni eikä ote kirpoa ennen kappaleen loppua. Hieman klassisia sävyjä omaava melodia kulkee mukavasti kappaleen läpi. Ola Brunkertin rumputyöskentely ryhdittää ja rytmittää tämän discokipaleen juuri kuten kuuluukin. Angeleyes on sopivan dramaattinen mutta silti menevä ja kepeä biisi jonka jokainen a-ha-ha ja oh-no-no ovat oikeilla paikoillaan. Hieno kappale johon satojen kuuntelukertojenkin jälkeen vielä lankeaa kuin laulun nainen enkelisilmäiseen komistukseen. 

Arvosana: 9,0/10