Garbage - Stroke of Luck

Artisti: Garbage
Kappale: Stroke of Luck (1995)
Albumi: Garbage
Mieleenjäävin lause: "Here comes the cold again."

Tunnenko itseni tänään onnekkaaksi? Luulen että onneni on toistaiseksi ollut tasoissa. Aamulla sain lievän ruokamyrkytyksen mutta toisaalta kitaranrakennusprojektini valmistui vastoinkäymisistä huolimatta. Toisille onni on sitä minkä itse voi aiheuttaa kun taas toisille se voi olla karmaa joka tasapainottuu tekojen laadun mukaan. Jonkun mielestä onnea ja sattumaa ei ole olemassakaan.

Minulla on ystävä joka aina Garbagea kuullessaan sanoo bändin olevan nimensä veroinen. Itse en jaa tätä mielipidettä sillä mielestäni ainakin yhtyeen kolme ensimmäistä albumia ovat hyvää elektronista rokkia. Bändin nimeä kantanut debyyttialbumi ei vielä sisältänyt niitä huumorinpilkahduksia joita ajoittain löytyi seuranneilta albumeilta. Stroke of Luck on myös apaattisuuteen kallellaan oleva fiilistelybiisi.

Tällä viikolla kävin keskustelun ihmisistä jotka tuntuvat aina pilaavan onnensa lähes tahallaan. Joillekin on helpompaa elää tutussa harmaudessa kuin koettaa oppia sietämään onnen kirkkautta. Juuri tämänkaltaisesta ihmisestä voisi kuvitella Stroke of Luckinkin kertovan. Onni on tullut elämään rakkauden muodossa mutta löydettyä onneakin pitää pelätä ettei sekin vain olisi ruusu jonka piikit lopulta aina pistävät pitelijäänsä. Kun kurjuus on muodostunut vakiotilaksi onnikin on vain ei toivottu vieras.

Pidän enemmän menevämmästä Garbagesta kuin Stroke of Luckin rauhallisen keinuvista tahdeista. Kertosäkeessä on yritystä mutta kun kierrokset eivät nouse niin tehoakaan ei saada irti koneista. Shirley Manson laulaa parhaiten sanoituksia joissa ollaan ivamielisiä tai tympääntyneitä vaikka toki hän kelvollisesti suoriutuu tästäkin. Jotain silti puuttuu ja mistähän sen saisi? Tai ehkä tällainen rivibiisi on vain liian kovassa seurassa verratuna yhtyeen biisikohtaisiin kunnian hetkiin. Stroke of Luck ei ole ihan sitä mitä nimen puolesta odottaisi enkä tiedä olisiko sitä edes maustamalla voinut nostaa keskinkertaisuuden alhosta josta se ei tunnu edes sanoituksensa lailla pyrkivän tosissaan pois.
 
Arvosana: 4,5/10

Garbage - Parade

Artisti: Garbage
Kappale: Parade (2001)
Albumi: Beautiful Garbage
Mieleenjäävin lause: "Kaboom, get it right."

90-luvun teinivuosinani musiikkimaun ytimeni kehittäneenä eletronismausteista rokkia soittanut Garbage ei tietenkään jäänyt minulle tuntemattomaksi. Vaikka eräs ystäväni haukkuikin bändiä nimensä veroiseksi niin itselleni varsinkin kahden ensimmäisen albumin iskuhitit jäi mieleen hautumaan ja muutama albumikin päätyi sitten jälkijättöisesti hankintaan tämän vuosituhannen puolella.

Vaikka yhtye hieman sisäsiistiytyi kolmannen albuminsa Beautiful Garbagen myötä niin siltäkin löytyy monta kelpo raitaa. Tyylikirjon laajeneminen on usein välttämätöntä ettei käy niin että bändi alkaa julkaista samoja levyjä uudestaan mutta huonompina.

Garbage on niitä yhtyeitä jotka on vaikea kuvitella ilman keulahahmoaan eli tässä tapauksessa Shirley Mansonia. Pätevyydestään huolimatta bändin mieskolmikko muistuttaa Shirleyyn verrattuna lähinnä harmaista eminensseistä. Parade on Beautiful Garbage albumin menevimpiä biisejä jollaisia tosin kahdelta aiemmalta löytyi enemmänkin. Puhtaasti vanhojen tekemisten toistosta ei ole kyse sillä Paradessa on tarpeeksi omaa seisomaan omilla jaloillaan. Sanoitus on selkeä mutta se ei resonoi oman persoonani taajuudella erityisen lujaa. Uskominen johonkin omaan ja eläminen tylsyyden vastaisesti hetkessä ovat kappaleen teesit hyvään elämään. Kyllähän tätä bogotessa voisi varsin hyvin unohtaa kaiken turhan neljäksi minuutiksi. Ei siis ihme että se kuului bändin livesettiin Beautiful Gargage albumin myötäisellä kiertueella.

En ole kelvoton kokki mutta heikkouteni ovat lähinnä ruoan houkuttelevan näköiseksi tekemisessä sekä maustamisessa. Parade muistuttaa kokkauksiani siinä mielessä että se on mössöä jossa on hyviä aineksia ja kohtuullisesti makuakin mutta se ei ole silti mikään herkkuruoka vaan täyttävää perusevästä. Breakbeatit kuulostavat hyvältä mutta kokonaisuus on lupaavasta alkuintrosta huolimatta yllätyksetön. Garbage pystyy tekemään näillä aineksilla parempaakin. Olemme siis jälleen tapauksen äärellä jossa bändin aiempi tuotanto on uudemman pahin ilonpilaaja. Mutta ei ole syytä synkkyyteen sillä menevyys kantaa kyllä Paraden plussan puolelle. Tämä on parempi tanssittava kuin kuunneltava joten ehkä tässä tapauksessa tulee "sormet näppäimistöllä" miinustakin jota ei ole ansaittu.      

Arvosana: 5,5/10