Johnny Cash - Daddy Sang Bass

Artisti: Johnny Cash
Kappale: Daddy Sang Bass (1968)
Albumi: Essential Johnny Cash
Mieleenjäävin lause: "I remember when i was lad, times were hard and things were bad."

Uskonnollista musiikkia minulta löytyy hyvin vähän. Puhtaita gospelalbumeita en omista ainuttakaan mutta monilta varsinkin amerikkalaisilta artisteilta löytyy yksittäisiä uskontoaiheisia kappaleita. Toki gospelkakustakin otan maistiaisia silloin tällöin sillä hyvä biisi on hyvä biisi aihevalinnasta riippumatta. Huomaan joskus miettiväni lapsuuttani ja ala-asteen aamunavauksia joissa seisoimme luokittain pituusjonoissa ahtaassa aulassa laulamassa virsiä opettajan urkuharmoonin säestyksellä. Silloin tällöin joku pyörtyikin mutta tilaisuudet vietiin aina loppuun. En tiedä kuinka vakaumuksellista koulujen nykyinen uskonto-opetus on ja kuinka paljon se näkyy oppilaiden elämässä mutta toivottavasti asiat ovat neutralisoituneet omasta lapsuudestani.

Countrylegenda Johnny Cash ei ikinä peitellyt uskonnollisuuttaan ja antoi sen kuulua myös musiikissaan. Levyttihän hän uskonnollisia albumikokonaisuuksiakin joilta yhdeltä tämänkertainen kappalekin on. Vuonna 1968 julkaistu Daddy Sang Bass sisälsi voimakkaita kristillisiä elementtejä sillä siinä lainattiin kertosäkeessä vanhaa virttä Will the Circle be Unbroken. Tämä ei haitannut menestystä Amerikassa jossa irtosi countrylistan ykkössija.

Toki sanoitus on muutenkin uskonnollissävytteinen jossa jo aikuisikään ehtinyt mies muistelee lapsuuden yhteislauluja perheen parissa. Isä lauloi bassoäänet ja äiti tenorin lasten liittyessä lauluun mukaan mistä kappaleen nimikin tulee. Pikkuveli on jo siirtynyt ajasta iäisyyteen mutta laulaja uskoo vielä laulavansa hänen kanssaan taivaan kuorossa. Biisin takana oli Carl Perkins joka levytti sen myös itse. Kappale sai inspiraationsa siitä että itse uskonnon avulla huumeista irti päässyt Cash auttoi samoin keinoin Perkinsin kuiville alkoholista. Sanoituksessa mainittu veli oli Cashin nuorena kuollut veli Jack.

Kappaleen toteutus ei Cashinsä tunteville aiheuta yllätyksiä. Cashille ominainen naputtava kitarasoundi on tietysti läsnä sekä miehen tunnistettava ääni. Jos joku keskinkertainen laulaja esittäisi tämän kappaleen en kallistaisi sille korvaani mutta Cashin karismaa vastaan ei käy taisteleminen. Tulkinta on yhtä aikaa kevyt mutta kuitenkin jokaisen sanan takana seisova. Ehkäpä tämä keventävä seikka tekee Daddy Sang Bassista tavallista helpompaa kuunneltavaa gospeliksi. Eikä vähän yli kaksiminuuttinen mittakaan tee kuuntelukokemuksesta liian uuvuttavaa. Eihän tämä minulle ominta musiikkigenreä edusta mutta Cash on aina Cash.

Arvosana: 5,5/10
Youtuben rajattua albumiversion liittämistä jaan sen sijaan liveversion:

James Brown - America Is My Home Pt. 1

Artisti: James Brown
Kappale: America Is My Home Pt. 1 (1968)
Albumi: 20th Century Masters: The Best of James Brown
Mieleenjäävin lause: "When I tell you that one  time I was a shoeshine boy."

Poliittista tai kantaaottavaa musiikkia ei levyhyllystäni paljoa löydy. Toki jonkin verran mutta en tietoisesti ole niitä hankkinut. Minulla oli jo teininä ystäviä jotka kuuntelivat vain musiikkia jossa oli sanoma siinä missä itse halusin vain mahdollimman tarttuvaa poppia. Iän myötä pop ei ole menettänyt hohtoaan mutta myös sanoma ja ajatus sanoituksissa on alkanut maistua minulle. Mitä sanoituksiin tulee ensin ole erityisen hyvä niitä muistamaan enkä kiinnitä niihin usein huomiota. Mutta toisaalta välillä joku biisi nappaa korvasta kiinni ja saa kuuntelemaan. Ehkä se on vain niin että biisi mikä ei herätä halua kuunnella sen sisältöä ei sitä edes ansaitse.

Levyttäessään America Is My Homen vuonna 1967 ja julkaistessaan sen vuotta myöhemmin James Brown tiesi uivansa vastavirtaan. Kasvava vastarinta Vietnamin sotaa vastaan ja rodulliset epätasaarvoisuudet kuohuttivat tavalla joka on jäänyt muistiin historian lehdille. Mutta näistä asioista ei James Brown laulanut vaan hän ylistää Amerikkaa ja sen vapautta. Hän ei ole vaatimaton kaveri ja kertookin nousseensa kengänkiilottajasta asemaan jossa on päässyt kättelemään presidenttiä ja tämä on hänen mielestään tietenkin mahdollista vain Amerikassa. Liian kiihkoileva isänmaallisuus on aina pahasta mutta ei Brownin paatos sentään vastareaktiota herätä. Hänellä on mielipiteensä ja hän on valmis taistelemaan sen puolesta ja se on hänen oikeutensa.

Musiikillisesti America Is My Home ei tarjoa paljoakaan. Brown puhuu laulamisen sijasta ja bändi vetää taustalla ja nimenomaan taustalla nousematta esiin. Bändi saa pienen hetken lopussa mutta lupaa irroitella he eivät saa mikä on sääli sillä Brownin taustapumppu osasi parhaimillaan kunnon kurinalaisen grooven jalon taidon. Onneksi kappale ei kokonaisuudessa koostu vain amerikkalaisuuden ylistämisestä vaan siinä myös kehotetaan olemaan antamatta periksi tai jos annetaan periksi niin ei kuitenkaan pidä lopettaa kokonaan. Kiitos mielipiteestänne herra Brown, mutta musiikillisesti pystyitte paljon parempaankin.

Arvosana: 2,5/10