Suede - Europe Is Our Playground

Artisti: Suede
Kappale: Europe Is Our Playground (1996)
Albumi: The Best of Suede
Mieleenjäävin lause: "Europe is our playground, London is our town so run with me baby now."

Ymmärrän hyvin että tietyn artistin tai yhtyeen vannoutuneimmat fanit haluvat kaluta läpi kaiken päätuotannon, b-puolet, sooloprojektit, demot, bootlegit ja muut vastaavat. Itsekin kuuntelen mielelläni kaiken etäisesti esimerkiksi Abbaan liittyvän musiikin vaikka yhteys olisi ohuin mahdollinen. Pidän kovasti esimerkiksi Ace of Basen singlejen b-puolista joten ymmärrän niitä Sueden faneja jotka arvostavat yhtyeen tuotannon tuota puolta jopa enemmän kuin hittisinglejä.

Brett Andersonin ja Mat Osmanin tekemä Europe Is Our Playground kuuluu käsittääkseni näihin vannoutuneiden Suede fanien suosikki b-puoliin. Se saikin varmasti fyysisten singlejen aikana kuulijoita sillä olihan se Suden menestyneimmän kappaleen eli Trashin b-puoli. Kappaleesta julkaistiin uudistettu versio Sci-fi Lullabies kokooma-albumilla ja omistamaltani kokoelmalta löytyy juuri tuo myöhempi versiointi.

Europe Is Our Playgroundin melankolinen sävy ja sanoituksen sisältö eivät jotenkin kohtaa omissa korvissani. Tai ehkä ne oikeanlaisella tulkinnalla saakin kohtaamaan. Miksi päähenkilö niin surumielisesti toivoo kultansa pitävän hiuksensa auki kun he matkaavat läpi Euroopan joka on heidän leikkikenttänsä? Ehkä päähenkilön elämässä on tapahtunut joku negatiivinen käänne ja kyse ei ole lomasta vaan pakomatkasta. Bonny ja Clyde henkinen yritys paeta jotakin jonka tietää ennemmin tai myöhemmin saavan sinut kiinni. Väistämätöntä voi paeta vain aikansa. Joten on syytä koettaa nauttia vapaudesta niin kauan kun sitä kestää vaikka takaraivossa kaikuukin väistämättömyyden sinfonia.

Kuunnellessani Europe Is Our Playgroundia sain ajatuksen että kappale olisi sopinut hyvin t.A.t.U:n versioimaksi. Venälaisduon ylidramaattinen tulkintatapa toisi biisiin lisää epätoivoa ja dramatiikkaa. Ehkä juuri draaman puute on se miksi en täysin pysty hyppäämään Europe is Our Playgroundin kelkkaan. Kappaleesta toki puuttuu tarttuva kertsi, mutta toisaalta se on varsinkin kitaroinniltaan tunnelmallinen. Brett Anderson ei ole tulkintaskaalaltaan kaikkein laajin, mutta hänen tyylinsä on tunnistettava ja hän yleensä osaa välttää ylitulkitsemisen kirot.   

Annos lisää epätoivoa tulkintaan olisi ollut omaan makuuni hyvästä hieman samaan tyyliin kuin saman aikajakson Depeche Mode olisi tämäntyylisen kappaleen toteuttanut. Olen varma että tällaiselle syvissä vesissä juuri ilman pohjakosketusta sukeltavalle tunnelmoinnille on oma tilauksensa mutta minut se harvoin tavoittaa. Minun Titanicini pitää upota kunnolla kun se jäävuori osuu kohdalle tai sitten se pieni toivonkipinä pitää piilottaa sinne sekaan. Ehkä joku pieni temmonvaihtelu tai erilainen osa olisi voinut piristää Europe Is Our Playgroundia. Mutta en minä tätä suoranaisesti inhoakaan. Kyse on vähän kuin ruoasta jota on mukava maistella kerran vuodessa ja sitten sitä ei teekään mieli pitkään aikaan ennen kuin taas autuaasti unohtaa ja päättä antaa sille uuden mahdollisuuden. Ehkäpä Europe Is Our Playground on ns. grower tai sitten ei. 

Arvosana: 5,0/10

Big Mouth & Little Eve - What a Beautiful Day

Artisti: Big Mouth & Little Eve
Kappale: What a Beautiful Day (1976)
Albumi: The Singles
Mieleenjäävin lause: "I'm a boozer, I open my eyes."

Kun How Do You Do -hitistään parhaiten tunnettu hollantilaisduo Mouth & MacNeal hajosi vuonna 1974 Maggie MacNeal suuntasi soolouralle ja karvaisempi osapuoli Big Mouth perusti uuden duon hyvin paljon entisen hengessä. Uudeksi duokumppaniksi valikoitui luonnollisesti miehen silloinen tyttöystävä Ingrid Kip, joka sai taiteilijanimekseen Little Eve.

Big Mouth & Little Eve jatkoi hyvin samalla linjalla kuin Mouth & Macnealkin, mutta uudistumisen puute musiikillisesti ei enää johtanut yhtä hyvään menestykseen vaikka pari listahittiä tulikin heidän kotimaastaan. Kaksi musiikillinen ura kestikin vain 1975-1977 joidenka aikana ehdittiin kuitenkin julkaista kahdeksan singleä. 

Joviaali What a Beautiful day oli Big Mouth & Little Even neljäs ja viimeinen Hollanin listalle noussut single. Musiikilliset yhteydet Mouth & Macnealiin kuuluvat senkin takia, että takapiruina häärivät samat tuottajat, säveltäjät ja sanoittajat kummassakin. Näitä vertailuja on vaikea olla tekemättä kun samankaltaisuus on niin selkeästi kuultavissa. Osa tekijöistä jotka viehättivät minua Mouth & MacNealin musiikissa ovat myös läsnä What a Beautiful Dayssa, mutta ehkä hieman väljähtyneinä. Little Eve ei ole myöskään laulajana yhtä taitava ja karismaattinen kuin Maggie MacNeal.

What a Beautiful Day on reipas ja iloluontoinen hyvänmielen kappale joka on hauska tyylillinen sekahedelmäsoppa. Välillä kuulee Beatlessävyjä ja jos kappale ei olisi niin puhtaasti pophenkinen niin sen lennosta vaihtuvissa osissa voisi olla jopa pientä progressiivisuutta. Kertosäkeen teho kärsii hieman kaikesta vaihtelusta ja ehkä myös siitä että väliosat ovat tasavahvoja sen kanssa. Voi olla että kappale on tilkkutäkkimäisesti parsittu kasaan irrallisista biisi-ideoista eikä aina ole ollut aivan kaikkein yhteensopivimpia paloja yhdistettäviksi toisiinsa.

Suurimmat vahvuudet What a Beautiful Dayssa ovat sen positiivinen energia ja tietynlainen terve hulluttelu. Mutta.. ..Mouth and MacNeal teki saman paremmin. Ehkä pitäisin kappaleesta enemmän jos se ei yhdistyisi musiikillisesti parempaan edeltäjäänsä. Mutta ei minua harmita kuunnella Big Mouthin iloista raspia yhdistettynä heleään naisääneen tässäkään tapauksessa. Konsepti toimi tässä kohden jotenkuten yhä, mutta aika oli ajamassa siitä kovaa vauhtia ohi. Ehkäpä What a Beautiful Day oli tämän hittikaavan viimeinen hurraa ja hyvä niin. 

Arvosana: 5,5/10