PMMP - Onnellinen päivä

Artisti: PMMP
Kappale: Onnellinen päivä (2003)
Albumi: Kuulkaas enot!
Mieleenjäävin lause: "Onnellinen päivä meidän paratiisissa on aluillaan."

PMMP:n debyyttialbumi Kuulkaas enot! möi minulle idean lupaavasta uudesta yhtyeestä ja seuraava Kovemmat kädet lunasti lupaukset. Hieman ironisesti yhtyeen viimeinen albumijulkaisu Matkalaulu joka sisälsi uusia versioita vanhoista kappaleista myös osoitti, että nyt on hyvä aika lopettaa kun on vielä voitolla. Mielestäni on parempi ettei yhtye lopeta juuri silloin kun se on parhaimmissa luomisvoimissaan vaan silloin kun parhaat paukut on käytetty.

Debyyttialbumilta löytyvä Onnellinen päivä oli levyn ainoa biisi jonka sanoituksesta Mira Luoti vastasi yksin. Sävellyksen takana oli luonnollisesti Jori Sjöroos. Onnellista päivästä tulee sellainen tunne, kuin sen sävellys olisi hakenut vaikutteensa niiltä 90-luvun rockbändeiltä jotka ammensivat puolestaan 60-luvun psykedeliasta. Voi lapsi pysyä enää tallessa kun pesuvettä on vaihdeltu näin hurjasti? -Ikävä kyllä ei.

Onnellinen päivä kuulostaa kyllä tarpeeksi PMMP:n biisiltä eikä se laadullisestikaan ole mikään äpärälapsi ottaen huomioon debyyttialbumin vielä hieman suuntaan hakevan tyylin. Mutta silti se tuntuu kuin konseptilta, jota ei saatu aivan parhaimmalla tavalla toimimaan. Siinä ei ole sellaista iloista naisenergistä teinimäistä riehakkuutta kuin parhaimmillaan eikä siinä myöskään ole koskettavuutta. Koskettavuuteen toki Onnellinen päivä ei selvästi pyrikään vaan tarkoituksenani oli vain luetella yhtyeen tyypillisiä vahvuuksia.

Ehkäpä Onnellinen päivä on todiste siitä kuinka Sjöroos, Vesala ja Luoti tulivat myöhemmin paremmiksi poimimaan vaikutteita ja tekemään niistä omia versioitaan. Prototyyppi joka jo lähti lentoon, muttei ikinä päässyt määränpäähänsä asti. Huomaan, että kappale alkaa ärsyttämään kun kuuntelen sitä toistolla tätä kirjoittaessa ja se on aina huono merkki. Varsinkin kun PMMP:n tuotannossa on paljon sellaista mitä kuuntelisin tätä mieluummin. Ei Onnellinen päivä ole mikään keväällä sulavan hangen alta paljastuva koirankakka, vaan ennemminkin se viimeiseksi jäävä paha konvehti joka on syötävä, jotta voi avata uuden kerroksen herkkuja.   

Arvosana: 4,5/10

PMMP - Leskiäidin tyttäret

Artisti: PMMP
Kappale: Leskiäidin tyttäret (2006)
Albumi: Leskiäidin tyttäret
Mieleenjäävin lause: "Jotenkin ovat silmätkin vanhat jo aikaisin."

PMMP ei jäänyt pitkälle tauolla blogissani sillä maaliskuun arvostelu sai jatkoa heti huhtikuussa. Kun aikoinaan kuulin PMMP:n julkaisevan Leskiäidin tyttäret -nimisen albumin oletin että siinä olisi Metro-tytöt coveri mutta näin ei ollutkaan. Olisihan laulu vaaleasta ja tummasta leskiäidin tyttäristä ollut sopiva myös Paulan ja Miran suihin. Siksi olisi ollut mielenkiintoista kuulla olettamani versiointi mutta hyvä näinkin. Albumin lopetusbiisi ei ole mielestäni aivan yhtä tärkeä kuin aloitusbiisi mutta albumi joka hiipuu loppua kohden ei voi tulla täydellistä klassikkolevyä. Omassa arvojärjestyksessäni Leskiäidin tyttäret on PMMP:n toiseksi paras albumi Kovempien käsien jälkeen. Kummassakin on sopiva tasapaino vakavien ja menevien kappaleiden suhteen ja singletjulkaisut olivat vahvoja.

Ehkä on sopivaa että Tässä elämä on ja Kohkausrock eivät päätyneet albumin päätösbiiseksi vaan sen kunnian sai nimibiisi Leskiäidin tyttäret. Toisaalta vain albumin lopetus- ja nimibiisinä Leskiäidin tyttäret on ansainnut paikkansa niinkin vahvalta albumilta. Tästä voinee jo päätellä etten pidä kyseessä olevaa biisiä PMMP:n parhaimmistoon kuuluvana. Se on junnaava viiden minuutin keston täytteeksi ja on ennusmerkkinä sille mitä tulevat albumit toivat liialti tullessaan. Pidän sekä Paulan että Miran laulusuorituksista ja he onnistuvat tuomaan tämän hieman kalpean kappaleen poskille edes hitusen punaa. Alle kolmiminuuttisena outrona mielipiteeni olisi varmasti parempi. Ylipitkä outro ei ole koskaan mairitteleva kuvaus.

Leskiäidin tyttärissä on haettu mausteeksi ripausta iskelmää mutta ehkä se olisi pitänyt ripotella sekaan vielä retrommalla otteella. Ei voi sanoa etteikö PMMP ja sen taustavoimat halutessaan osanneet flirttailla iskelmän kanssa, senhän todistaa jo Leevihtävä Henkilökohtaisesti. Nyt silmää on isketty väärälle miehelle, väärässä baarissa ja väärään aikaan. Vain hetkittäin Leskiäidin tyttäret saavuttaa keskivertouden riman ylittäviä tasoja ja mukaan olisi kaivattu enemmän junnauksen katkaisevia väliosia. Nyt laulua lainaten "raskas on kivi kantaa".

Arvosana: 4,5/10

PMMP - Ikuinen leikki

Artisti: PMMP
Kappale: Ikuinen leikki  (2003)
Albumi: Kuulkaas enot!
Mieleenjäävin lause: "Koskettaa, hajottaa, rajoittaa, voittaa."

PMMP:n vuoden 2003 debyyttialbumi Kuulkaas enot! on mielestäni hieman aliarvostettu. Toki se on eräänlainen prototyyppi tulevasta mutta minusta on aina parempi jos bändi ei julkaise ensimmäisenä albumina heti parastamaan. On mukavampaa yllättyä eteenpäin menosta kuin pettyä kerta toisensa jälkeen huippualbumia seuranneisiin sukelluksiin. Enkä ole ikinä kuulunut "ensimmäinen demo oli paras" -ihmisiin. Yleensä jos alan pitämään jostakin teen sen loppuun asti paitsi niissä tapauksissa joissa tapahtuu totaalinen linjan- tai tasonmuutos.

Kuulkaas enot! albumin päätösbiisi Ikuinen leikki voisi hyvin olla hieman bändimäisemmällä sovituksella toiselle albumille Kovemmat kädet istuva biisi. PMMP:n kaikki ainekset löytyvät ja biisi on tietysti Jori Sjöroosin sävellys sekä Paulan ja Miran sanoitus. Rakkaus joka on menetetty tai jota ei koskaan tule saamaan tekee kipeää ja on linkitetty lapsuuteen on Ikuisen leikin teema. Aihe ei ole PMMP:lle epätyypillinen tosin ei se ole tyypillinen musiikissa muutenkaan. Keijuja ja menetyksen tuskaa, itsepetosta joka ei onnistu. Elektroninen, hieman Gary Numanin Are Friends Electricistä sävyjä mieleen tuova alkuintro antaa lupausta paremmasta mutta se lupaus jää osittain lunastamatta. Ehkä hieman iskevämpi kokonaisuus fiilistelyn sijasta olisi voinut toimia paremmin.

Mutta ei Ikuinen leikki hutikuti ole. Se on hieman keskeltä raa'aksi jäänyt kananmuna sellaiselle joka haluaa munansa täysin kypsänä. Kelpaa aamiaiseksi muttei pääruoaksi. Vaikka teemat on saatu sanoitukseen kirjoitettua, ne eivät hyppää kuulijan korvan sisälle yhtä hyvin kuin PMMP parhaimillaan sen teki. Olen varma että levyn tai pari kypsempi trio Sjöroos-Vesala-Luoti olisi jalostanut tästä paremman lopputuloksen. Mutta se ei estä nauttimasta tästä sellaisena kuin se on. Todistus siitä että myöhemmin pystyttiin parempaan eikä alussakaan oltu toivottomia, vain epätasaisempia.

Arvosana: 5,0/10

PMMP - Auta mua

Artisti: PMMP
Kappale: Auta mua (2005)
Albumi: Kovemmat kädet
Mieleenjäävin lause: "Sä teet musta sairaan, sinisen ja harmaan."

Vaikka yleensä on haikeaa kun suosikkiartisti tai bändi laittaa pillit pussiin niin PMMP lopetti mielestäni oikeaan aikaan. Selvästi se luova energia joka lupaavasti kipinöi debyyttialbumilla ja liehahti liekkeihin kahdella seuraavalla alkoi vähentyä myöhemmillä albumeilla. Viimeiset albumit sisälsivät vähemmän meneviä rockralleja ja leikkisyyskin antoi yhä enemmän tilaa elämän kurjuuden vatvomiselle. Nyt voimme vain seurata mitä Paula ja Mira saavat aikaan erikseen sillä en usko että PMMP palaa yhteen ainakaan lähitulevaisuudessa jos koskaan. (En syö kuitenkaan hattuani jos niin käy.)

Auta mua ei ehkä ole Kovemmat kädet albumin parhaita raitoja mutta koska albumi on kauttaaltaan hyvätasoinen on kyse kuitenkin kelpo biisistä. Sävellys on vähemmän yllättäen Jori Sjöroosin ja sanoitus Paulan ja Miran yhteinen. Auta mua voisi hyvin olla suhteessa toisena naisena olevan tilitys tai ainakin niin sen itse tulkitsen. Sellainen suhde on usein lyhyt kuin perhosen lento johon asiaa sanoituksessa verrataankin. Yksi asia mikä erottaa minusta Kovemmat kädet ja Leskiäidin tyttäret albumit myöhemmistä on mielenkiintoisemmat sovitukset. Vaikka Auta mua ei olekaan  iloinen kappale on se silti juuri sovituksen puolelta riittävän kuulas ja mielenkiintoinen eikä pelkkää kauttaaltaan raskasta paatosta.

Kehuista huolimatta Auta mua ei ole tarttuvinta PMMP:tä sillä kertosäe ei kuulu yhtyeen mieleenpainuvimpiin. Voidaan jopa esittää kysymys onko kappaleessa kertosäettä ollenkaan lukuunottamatta "orjatar likainen.." -kohtaa. Mutta kaikki kappaleet eivät tarvitse voimakertsiä vaikka sellaiset ovatkin suotavia. Vuonna 2005 PMMP oli epävarma tulevaisuudestaan mutta näytönhaluinen ja se kuuluu koko Kovemmat kädet albumilla Auta mua mukaanlukien. Ehkä juuri se menestyksen tuoma tyytyväisyys on se väsyttävä myrkky joka heikentää luovuutta. Ei ole ollenkaan hassumpaa että PMMP oli luovimmillaan ollessaan huonoimmillaankin näin hyvä.

Arvosana: 6,0/10

PMMP - Maria Magdalena

Artisti: PMMP
Kappale: Maria Magdalena (2005)
Albumi: Kovemmat Kädet
Mieleenjäävin lause: "Vanno, rakkaani että et muuta haluaisikaan kuin likaiset käteni."

PMMP:n kehityskaari on kahden viimeisimmän albumin myötä mennyt sävyllisesti yhä synkimpiin ja tummempiin vesiin. Eron huomaa varsinkin kun hankin juuri kokoelman täydennykseksi bändin debyyttialbumin Kuulkaas enot! Hieman raakile mutta selvästi innostunutta energiaa täynnä oleva ensilevy sisältää jo merkit tulevasta kuten hyvän debyytin kuuluukin. Toivoisin kuitenkin ettei bändi unohda mukavasti aiempia levyjä rytmittäneitä rokkiralleja ja huumoripläyksiä tulevilta levyiltään. Minulla ei ole mitään "patteriin hirttäytymis" -teemoja vastaan kunhan niillä ei täytetä koko levyä.

PMMP:llä on useampi biisi joka jakaa nimen toisen tunnetun biisin kanssa olematta silti cover. Paula Vesalan sanoittama Maria Magdalena jakaa nimensä lukuisten biisien kanssa joita esittäneet esimerkiksi Mana Mana ja Sandra. Nimessä olevan Raamatun Uuden Testamentin henkilön nimi on muuten nykyisessä käännöksessä Magdalan Maria. Tässä voisikin olla jollekin biisinikkarille mahdollisuus olla ajassa kiinni ja tehdä uudempaa nimimuotoa käyttävä biisi.

Maria Magdalena on hieman alakuloissävytteinen biisi olematta kuitenkaan synkkä. Tarkasteltuani sanoitusta huomasin löytäneeni taas yhden väärinkuulemani sanoituksen. Lauseen joka oikeasti menee: "Puu kaltereihin asti ulottuu.." on tähän asti mielessäni mennyt: "Kuu kaltereihin asti ulottuu.." Kuu joka heijastaa valonsa vain kaltereihin asti muttei sisälle kuulosti mielestäni hienolta joten ikävää että kyseessä olikin vain puu. Maria Magdaleenan suurin vahvuus on heijaava itämainen "junnauslaulu" vaikka samalla se paljastaa heikkouden joka on hieman liian täyteenahdettu äänimaailma. 'Elementtien vähentäminen olisi voinut toimia muissakin kohdin kuin alussa. Tai sitten olisi pitänyt sisällyttää biisiin yksi väliosa jossa pistetään ranttaliksi. (Jokainen PMMP:tä kuunnellut tietäänee mitä tarkoitan.)

Sanoitus kuuluu niihin joista en saa kestävää otetta koska se on vain pieni hetki laulun henkilön elämää puristettuna vähän alle viiteen minuuttiin. Toki kaikkien biisien ei tarvitse kertoa kokonaista tarinaa alusta loppuun ja ratkaisemattomuus sopii omalla tavallaan näin maalailevaan tunnelmaan. Maria Magdalena kuuluu niihin lauluihin joita on vaikeahko arvosanoittaa. Mutta koska se ei kuulu siihen PMMP:n tuotannon parhaimmistoon joita poimin erikseen kuunneltavaksi ollen kuitenkin kelpo esitys on se haarukoitavissa.

Arvosana: 6,0/10

PMMP - Pariterapiaa

Artisti: PMMP
Kappale: Pariterapiaa (2009)
Albumi: Veden varaan
Mieleenjäävin lause: "Ei riitä yks kerta vuodessa jos on ihan terve."

Paula Vesala ja Mira Luoti jotka yhdessä tunnetaan nimellä PMMP osoittivat että uran alun yhden hitin ihme leimasta voi päästä kunnialla eroon. Ensimmäisen levyn jälkeiset albumit menestyivät kaikki tasaisen hyvin ja on ollut ehkä PMMP:n onni että he löivät läpi isosti mutteivat superisosti mikä on antanut heidän menestykselleen pidemmän lennon. Unohtamatta tietenkään hyviä levyjä mikä ei tietenkään aina tarkoita kaupallista menestystä.

PMMP:llä on kyky löytää kappaleisiinsa teemoja jotka joko vaikuttavat tunteisiin tai pistävät ajattelemaan. Veden varaan -albumin kolmas single Pariterapiaa kuuluu jälkimmäisiin. On hyvä jos löydetään kultainen keskitie jossa vaikeita asioita ei käsitellä saarnaten tai myöskään ylilyödyn huumorin keinoin. Pariterapian tasapaino syntyy sanoituksen ja muun kappaleen vastakkaisuuksista. Kappale kulkee kepeästi ja voisi kuvitella että se olisi totaalisesti erilainen jos sanoitus vaihdettaisiin käsittelemään vaikkapa teinitytön ensi-ihastusta. Toki kappaleessa on jotakin ahdistavaa pinnan alla mikä pysyy juuri sopivasti läsnä mutta kuitenkin tavoittamattomissa.

Va-aa a-aa -laulelu kuulostaa hyvältä samoin kuin tyttöjen tapa laulaa kepeähkösti. Pariterapian tarina ei anna ratkaisua siinä olevan pariskunnan ongelmiin vaan asiat tuntuvat menevän vain huonompaan päin. Naispäähenkilö ei halua erota ainakaan ennen kuin kaikki keinot liiton pelastamiseksi on käytetty pariterapiaa myöten. Nykyajan ihmisten elämä on henkisesti raskasta eikä ole ihme että se heijastuu parisuhteisiinkin. Kulissit täytyy pitää pystyssä joten laulun päähenkilö ei halua noin vain erota.

Pariterapiaa on ehdottomasti PMMP paremman pään tuotantoa muttei aivan huippua. Tarttuvuus ja kertosäe eivät ole aivan terävimmillään vaikka tällaisessa kappaleessa tarina ja luotu tunnelma ovat tärkeämpiä. Vaikeat asiat saa helpommin alas kun laittaa mukaan sopivasti sokeria ja sen on tiennyt myös PMMP.

Kuuntele kappale Spotifysta

Arvosana: 7,0/10