Indica - Linnansa vanki

Artisti: Indica
Kappale: Linnansa vanki (2007)
Albumi: Pahinta tänään -kokoelma
Mieleenjäävin lause: "Ja pahuutta nähdä voi missä vain tahtoo, rumuus ei rumalta tuu loppumaan."

Joskus tyylinmuutos on oikea-aikainen ja joskus sillä yritetään korjata sellaista mikä ei alunperinkään ollut rikki. Olin kuullut Indican hittibiisejä radiosta mutta mutta löysin yhtyeen vasta nähtyäni heidät livenä. Positiivinen energia ja iloiset esiintyjät tekivät hyvien biisien lisäksi vaikutuksen. Indican keijukaisrock tuntui persoonalliselta ja heillä tuntui olevan luonnollinen oma lokeronsa kotimaisessa musiikkikentässä. Sitten yhtye päätti vuoden 2014 Akvaario albumin myötä aikuistua ja vakavoitua enkä löytänyt uudesta suuntauksesta mitään hyvää vaikka miten yritin. En tiedä onko muutos tullut yhtyeen sisältä vai ovatko pahat levy-yhtiön sedät saaneet taas kerran tahtonsa läpi. Toivon että jos yhtye jatkaa uudella linjallaan niin he saavat jalostettua sen paremmaksi toisella yrittämällä.

Linnansa vanki voisi hyvin olla biisi jonka soittaisin ihmiselle joka ei ole ikinä kuullut Indicasta. Kappaleessa on kaikki perinteiset Indican tunnuspiirteet. Melankolisuus sekoitettuna positiivisuuteen maukkaan hapanimelästi, persoonalliset sanoitukset ja tarttuvaa rockmeininkiä. Yodaa lainatakseni: "Pelko johtaa vihaan, viha raivoon, raivo johtaa kärsimykseen." Tähän suohon uppoamisen välttämisessä on Linnansa vangin sanoituksen ydin. Täytyy kääntyä pois sisältä syövän vihan tieltä tai voi joutua niin syvälle ettei henkisestä suosta pysty enää nousemaan. Toiveikkuus ei ole sanoituksessa kuin rivien välissä mutta helpommin sen kuulee musiikista. Tämä on toimivaa säveltämistä; sanoitus kertoo osan tarinaa jonka sävelet täydentävät.

Intro muistuttaa hauskasti 80-luvun videopelien musiikkeja ja onkin ollut toimiva ratkaisu käyttää sitä mausteena eikä pääelementtinä. Koskettimet ovat tärkeä osa Indican äänellistä palettia mutta mikä tärkeintä jokaisen jäsenen instrumentti hoitaa oman tonttinsa hienosti. Olen niin usein kritisoinut mittansa ylittäviä kappaleita joten kehutaan nyt vaihteeksi kun Linnansa vanki on juuri sen pituinen kuin sen kuuluu mielestäni ollakin. Sanoitus on sopivan runolliselta kuulostava olematta tekotaiteellinen ja siinä on monta kohtaa joita huomaa päässään maistelevansa.

Päivänä jona kirjoitin tämän arvostelun olin väsynyt autettuani ystävääni muutossa ja mietin jopa siirtäväni blogin päivittämisen seuraavalle päivälle mutta huomaan tässä kohti Linnansa vangin kuuntelun repeatillä piristäneen minua. Musiikki ei ole mielestäni hyvää jos se ei vaikuta tunteisiin tavalla tai toisella. Pidän kappaleista jotka nuhtelevat minua hellästi ilman että masentuisin. Joten kiitos hellästä nuhtelusta Indica. Jos palaatte hyväksi havaitulle tielle niin hyvä ja jos koetatte kehittyä uuteen suuntaan niin onnea sille tielle.          

Arvosana: 7,5/10

Indica - Scarlett

Artisti: Indica
Kappale: Scarlett (2004)
Albumi: Pahinta tänään - kokoelma
Mieleenjäävin lause kappaleesta: "Scarlett jää pihaan katsomaan."

Sattuma on satunnaista ja blogin ensi kertaa kahdesti edustetuksi tullut artisti/bändi sai kunnian olla Indica. Todennäköisyydet eivät olleet Indican puolella, sillä blogaajalla on heidän tuotantoaan vain yhden kokoelmalevyn verran. Jos edellinen poiminta oli kokoelman uusi raita niin tämänkertainen on toisesta ääripäästä eli Indican ensisingle Scarlett.

Sanoja kuunnellssa hyvin pian käy selväksi että laulun Scarlett on Tuulen viemää -elokuvan Scarlett O'Hara ja Rhett saman elokuvan Rhett Butler. Laulun päähahmo vertaa omaa romanssiaan Tuulen viemääseen ja sen tapahtumiin. Mutta toisin kuin ihmiset ovat vuosikymmeniä nyyhkineet ja myötäeläneet elokuvan päähahmojen kohtaloita ei laulun päähenkilön kohtalon vuoksi kukaan pudota kyyneltäkään. Niinhän se yleensä onkin että kaikki on suurempaa elokuvissa kuin tavallisen tallaajan elämässä.

Scarlett on keskitempoinen poprockbiisi, jossa on ehkä hieman enemmän kuultavissa perinteisiä suomirock -elementtejä kuin myöhemmillä singleillä. Varsinkin koskettimet ja rummut voisivat hyvin olla jostakin Zen Cafen biisistä. Se ei ole hyvä eikä huono asia kun muu kuorrutus on onneksi erilaista eikä kappale mene itsesääli-ironia-patetian puolelle. Jonsun vokaalit ovat Indican suurin vahvuus tässäkin kappaleessa kertosäkeen ollessa ok tasoa. Toki biisi voisi olla koukuttavampikin tai sisältää hieman enemmän vaihtelua. Mutta kyllä näillä sympaattisilla elementeillä jäädään selkeästi plussan puolelle.

Arvosana: 6,0/10

Indica - Valokeilojen vampyyri

Artisti: Indica
Kappale: Valokeilojen vampyyri
Albumi: Pahinta tänään -kokoelma (2009)
Mieleenjäävin lause kappaleesta: "Vain hetken aikaa, sinä tahdoit nuoruuden taikaa; vaatteet päältäni pois." 

Kokoelmalevyihin lisätään yleensä menekin edistämiseksi muutama uusi biisi, b-puolia tai liveversioita hiteistä. Joskus näistä saattaa muodostua yhtä suuria hittejä kuin kokoelman vanhemmat hitit olivat ja joskus ne ovat ylijäämäbiisejä jotka saadaan näin kätevästi hyödynnettyä. Valittevasti tämä Indican Pahinta tänään -kokoelman avausraita on esimerkki jälkimmäisestä.

Indica erottuu kotimaisten naisrockbändien joukosta keulahahmonsa Jonsun persoonallisuuden ansiosta sekä sopivasti annosteltujen keijukaisfantasiaelementtien vuoksi. Viulun käyttö voidaan myös laskea vahvuudeksi. Indican biiseihin on myös yleensä lisätty riittävä annos suomalaisiin vetoavaa melankoliaa ja näillä elementeillä heidän hittinsä ovat syntyneet.

Valokeilojen vampyyri starttaa moottorin äänellä ja sitten yy kaa koo nee -tyylisen alun jälkeen jatkuu keskitempoisena reippaana poprockrallina. Kappaleen ongelma on edellä mainittujen Indicalle ominaisten parhaiden elementtien puute.  Läsnä ei ole jousia, koskettimet jäävät taustalle ja Jonsunkin laulusuoritus on vain keskitasoa. Kappale on perusrockralli ilman mitään suurempia koukuttavia piirteitä. Toisaalta myös mitään ärsyttävää siitä on vaikea löytää. Tämä olisi täydellisessä maailmassa voinut olla se "tosi tarttuva täytebiisi", mutta valitettavasti tämä ei "jää päähäni soimaan".

Arvosana: 4,5/10