Kappale: Please Sister (2003)
Albumi: Long Gone Before Daylight
Mieleenjäävin lause: "You should know that love will never die but see how it kills you in blink of an eye."
Ruotsalaisen The Cardigansin paluulevy viiden vuoden levytystauolta yllätti minut positiivisesti. Suosikkibändin pitkä tauko harvoin lupaa hyvää mutta joskus se on juuri sitä mitä lääkäri määräisi. Omasta mielestäni Cardigans ei ole julkaissut urallaan huonoa albumikokonaisuutta, mutta Long Gone Before Daylight on silti suosikkini (Super Extra Gravity on hyvin lähellä). Albumi julkaistiin aikaan jolloin bändin tummempi ja aikuisempi linja osui omaan henkilökohtaiseen musiikkimurrokseeni ja antoi uskoa siihen että hyvää musiikkia tehdään vielä. Musiikilla olikin vielä jotakin annettavaa eikä kaikki hyvä jäänyt 70- ja 90-luvuille.
Levy ei toki näyttänyt millaista musiikki tulee nolkytluvulla olemaan, sillä sen amerikkalaisempi ja hieman juurevampi poprock olisi voitu tehdä milloin tahansa viimeisen 25 vuoden aikana. Nina Persson on soolotuotannossaan uponnut liiankin syvään päähän musiikin amerikkalaistumisessa tahtoen unohtaa ruotsalaiset popjuurensa.
Please Sister ei ole se biisi joka ensimmäisenä tulee mieleen kun mietin Long Gone Before Daylight albumia mutta en missään nimessä tahtoisi sen puuttuvan. Hyvät albumikokonaisuudet vaativat myös ne hiljaisemmat biisit jotka tekevät albumeista enemmän kuin osiensa summan. Hyvässä työporukassakin on yleensä se hiljaisempi kaveri joka ei saa mainetta eikä kehuja mutta otetaanpa hänet pois niin huomataan kuinka tärkeä hän on ollut. Please Sister on laulu naisen rakkaudenkaipuusta hetkellä jolloin pettymys pieleen menneestä suhteesta painaa vielä tuoreesti mieltä. Countryhtavat sävyt sopivat tähän kontekstiin hyvin ja Nina Persson on aina ollut piilohaikea tulkinnassaan jopa Cardigansin iloisemmissakin kappeleissaan. Palaset loksahtavat kauniisti paikoilleen tehden Please Sisterista pienen mattapintaisen pophelmen.
Please Sister ei ole korvamato jossa on supertarttuva kertosäe vaan kokonaisuus joka tavoittaa tunnetasolla jos antaa sille mahdollisuuden. Ihmiset tarvitsevat toivoa mutta sitä ei pidä tarjota liikaa sellaiselle joka ei pysty vielä uskomaan kuin pieniin parannuksiin tilanteessaan. Niinpä Please Sisterin sanoituksissakin toivo täytyy lukea rivien välistä. Hyvän miehen löytäminen on vaikeaa mutta vika on yhtä lailla päähenkilön omassa kyvyssä pilata suhteet kuin vastaan tulleissa miehissäkin. Pysyvän onnen löytämiseen vaaditaan onneksi lisäksi kykyä muuttua itse ja löytää ihminen joka on myös tehnyt samat korjaukset. Ei ihme että toivo on tällöin pientä ja syvällä pinnan alla.
Cardigans löysi 90-luvun jälkeen kyvyn muuttua oikein vaikka se merkitsikin kansainvälisen menestyksen tuntuvaa heikkenemistä. Kaikkea ei voi saada mutta se ei estä nauttimasta siitä mitä saa.
Arvosana: 7,0/10
