Josefin Nilsson - High Hopes And Heartaches

Artisti: Josefin Nilsson

Kappale: High Hopes And Heartaches (1993)

Albumi: Shapes

Mieleenjäävin lause: "Ooh baby I try too much, no trust in a magic touch."

Täytynee mainita heti alkuun että tämä on blogin syyskaudella jo kolmas peräkkäinen kappale jonka takana on kaksikko Benny Andersson ja Björn Ulvaeus. Samalla kappale on tämän blogin historian jo kolmas poiminta Josefin Nilssonin suhteellisen pienelle huomiolle jääneeltä Shapes -albumilta. Tuo pääosin melankolissävytteinen levy jota olen käsitellyt aiemminkin on yksi henkilökohtaisia suokkialbumeitani jonka vahvuus on niin kokonaisuudessa kuin yksittäisissä kappaleissakin.

Milloin ihminen on kiinnostunut oikeasti jostakin? -Silloin kun hän välittää. Urheilu on tylsää seurattavaa jos ei välitä lopputuloksesta tai urheilijoista. Milloin ihminen rakastaa oikeasti? Silloin kun hän todella välittää toisesta ja toisella on suuri merkitys omalle elämälle ja jopa henkiselle hyvinvoinnille. Mikä saakaan ihmisen pelkäämään enemmän kuin se tilanne että itse välittäisi toisesta oikein kovasti mutta ei saakaan välittämiselleen vastakaikua? Tämän ylipitkän alustuksen jälkeen onkin helppo arvata mistä High Hopes And Heartaches kertoo.

Josefin Nilsson on hyvä laulaja oikeissa käsissä mutta Shapes levyn ulkopuolella en ole löytänyt hänen soolouraltaan mitään muuta mielenkiintoista. High Hopes And Heartaches tuo laulajan vahvuudet hyvin esiin ja pitää piilossa heikkoudet. Kappaleen rauhallista introa seuraa huomattavasti nopeatempoisempi jatko ja taustalla sykkivä bassokuvio on kovasti mieleeni. Hetkittäin Josefin yrittää ehkä hieman liikaakin saada energiaa tulkintaansa, mutta nämä yliladatut kohdat jäävät onneksi lyhyiksi. (Alla olevassa videoversiossa juuri näitä huutokohtia on ikävä kyllä lisätty.) High Hopes And Heartaches on hyvä kappale johon on saatu mukava sekoitus tunnetiloja, se ei ole pelkästään surullinen, iloinen, toiveikas tai toivoton vaan kaikkia niitä.   

Arvosana: 7,5/10

Josefin Nilsson - Heaven And Hell

Artisti: Josefin Nilsson
Kappale: Heaven And Hell (1993)
Albumi: Shapes
Mieleenjäävin lause: "And God knows you take me through heaven and hell."

Josefin Nilssonin Shapes -albumi on yksi niistä levyistä jotka rankkaan aina korkealle omien henkilökohtaisesten suosikkilevyjeni joukkoon. Levy on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta varsin melankolinen eikä se varsinaisesti sisällä ainuttakaan yksittäistä todella huippuluokan kappaletta. Mutta jollakin tapaa Shapes on albumina toimiva kokonaisuus joka on klisettä käyttäen enemmän kuin osiensa summa. Levyllä on selkeä teema jonka varaan kaikki kappaleet rakentuvat tukien toisiaan. Se on levy jolta satunnaisen kappaleen kuunneltuaan odottaa perään kuulevansa sen seuraavan albumiraidan eikä mitään muuta.

Kappaleen taustat ovat omaan makuuni enemmän kuin kunnossa: sen ovat säveltäneet kaksikko Benny Andersson ja Björn Ulvaeus ja muusikoista löytyy monta ABBA:n levyillä vaikuttanutta soittojaa. Varsinkin Abban viimeisillä levyillä usein teemana olleet ihmissuhteiden vaikeudet ovat myös tämän kappaleen aiheena. Se kertoo suhteesta joka kulkee vuoristorataa rakkauden huumasta katkeriin riitoihin. Voittaako rakkaus lopulta vaikeudet vai kaatuuko suhde lopulta omaan mahdottomuuteensa; sitä emme saa koskaan tietää. Ehkä päätäntävastuu jääkin kuuntelijalle.

Heaven And Hell sisältää hyvin tyypillisen B&B sävellyksen rakenteen ja dynamiikan eikä mikään muu toimisikaan minulle yhtä hyvin. Josefinin ääni vuoroin valittaa ja vuoroin kehrää kuten kappaleen nimestä voikin olettaa. Edelleenkin ihmettelen miten muissa yhteyksissä hieman jähmeästä laulajattaresta on saatu näin paljon ja hyvää irti. Miesvaltainen taustakuoro on hyvin paljon mieleeni, vaikka se monessa muussa yhteydessä voisikin olla hieman liian sliipattu. Kappaleen tausta on erinomainen ollen sekä iskevä että herkkä juuri oikeaan aikaan. Heaven and Hell on kaikin puolin hyvä kappale jota voisi parantaa vain tekemällä siitä vieläkin tarttuvamman. 

Arvosana: 8,0/10

Josefin Nilsson - Leave It To Love

Artisti: Josefin Nilsson
Kappale: Leave It To Love (1993)
Albumi: Shapes
Mieleenjäävin lause kappaleesta: "The gift of knowing must come from above."

Josefin Nilsson sai ensimmäiselle englanninkieliselle Shapes -albumilleen todella kovat taustavoimat. Abbasta tutut Benny Andersson ja Björn Ulvaeus vastasivat säveltämisestä ja sanoittamisesta Bennyn toimiessa tuottajana. Myös jo Abban ajoilta tutut sessiomuusikot eli kitaristi Lasse Wellander ja basisti Ruther Gunnarson olivat mukana levyllä. Hyvistä aineksista huolimatta levyn kaupallinen menestys jäi vain kohtalaiseksi mutta se ei tarkoita että levy olisi ollut huono. Itselle kuten monelle muullekin Abbafanille levy ei ole vain kuriositeetti vaan yksi suosikkialbumeista.

Yksi hyvän tuottajan ominaisuus on saada artisti kuulostamaan niin hyvältä kuin mahdollista. Josefin Nilsson käy hyvästä esimerkistä sillä Benny sai hänestä enemmän kuin irti kuin kukaan muu on saanut hänestä myöhemmin näihin päiviin mennessä. Vaikka kuinka kuuntelisi Josefinin myöhäisempää tuotantoa sooloartistina tai Ainbusk Singersien jäsenenä, niin jotakin sieltä jää uupumaan. Energiaa mitä Shapes levyllä kuulee hänestä ei myöhemmin enää löydy.

Leave It To Love olisi kappaleena ollut kuin kotonaan 90-luvun alkupuoliskon Euroviisuissa. Kappaleessa on jotakin hieman höpsöä ja naiivia varsin makealla sokerikuorrutuksella. Vain loppunostatus jää puuttumaan. B&B parijaljakon pitkän musiikkiuran sävellyksistä Leave It To Love ei ole parhaimmasta päästä, mutta keskimääräisen tason ollessa korkealla se ei vielä automaattisesti tarkoita surkeaa. Siinä ei vain ole niitä samoja kuokkuja kuin monissa muissa heidän klassikoiksi nousseissa tuotoksissaan. Kappale ei tartu kuulijaan kiinni niin että seuraavanakin päivänä huomaisi viheltelevänsä melodiaa tai hyräilevänsä kertosäettä. 

Josefin Nilsson tekee kappaleessa erinomaisen laulusuorituksen. Hänen laulunsa kulkee kappaleen päällä kuin hän yrittäisi pysyä mekaamisen härän selässä joka yrittää parhaansa mukaan heittää hänet selästä. Mutta Josefin pysyy ohjaksissa koko kappaleen keston ajan. Muuten kappale on vauhdikkuudestaan huolimatta vain pikkukivaa schlageria ja yksi levynsä heikoimpia biisejä. 

Arvosana: 6,0/10