Kappale: LoveGame (2009)
Albumi: Fame Monster
Mieleenjäävin lause: "I wanna take a ride on your disco stick."
Lady Gagan läpimurto oli raikas tuulahdus tuoden valtavirtaan takaisin jotakin mitä sieltä oli puuttunut. 90-luvulta poimitut vaikutteet modernein maustein yhdistettynä persoonalliseen uuteen artistiin toimi eritoten debyyttilevyn aikaan. Myöhemmin Lady Gagan hyperkameleonttimaisuus on ehkä kääntynyt häntä itseään vastaan. Jos Madonna johon Lady Gagaa usein verrattaan vaihtoi imagoaan kerran tai korkeintaan kaksi yhden levyn aikana niin Lady Gaga saattaa vaihtaa sitä monta kertaa päivässä. Ehkä tämä kuluttaa muuta luovaa energiaa sillä se tärkein eli iskevät popbiisit eivät ole debyytin jälkeen putoilleet läheskään samaan tahtiin. Mutta debyyttialbumi Fame ja sen kerrankin laadukkaasti lihavoitettu myöhempi painos Fame Monster ovat laatupoppia.
Minulle nykyään tyypilliseen tapaan en lämmennyt heti Lady Gagalle. Pidin Just Dancea ärsyttävänä ja Poker Face kolahti vasta myöhemmin. Oikeastaan vasta Bad Romance oli se popleka joka avasi korvani Lady Gagan popille. Häpeämätön ja suorasukainen LoveGame on Lady Gagaa paremmasta mutta ei aivan parhaasta päästä. Sanoitus leikkii "discotikulla" ratsastamisen mielikuvalla joka ei edes yritä olla muuta kuin suora viittaus miehiseen sukuelimeen. Rakkaalla lapsella on monta nimeä..
LoveGame tarttuu kuulijaa kurkusta heti alusssa jossa homman nimi tehdään selväksi. Jos ensimmäiset 15 sekuntia eivät iske niin tässä tapauksessa seuraavat vähän yli kolme minuuttiakaan ovat tuskin sinun juttusi. Tämä vahvuus samalla myös kappaleen heikkous sillä mitään vaihtelua tai yllätystä ei ole tarjolla. Toistoa on paljon mutta toisaalta Gagan persoona pitää homman pinnalla enemmän kuin hyvin.
Tällaisen asian selittämisessä täytyy nykymaailmassa olla varovainen mutta minusta on ansiokasta että Lady Gaga kuvaa seksuaalisuuttaan tavalla mikä ei tunnu laskelmoivalta tai itsensä "myymiseltä". Ainakin minä uskon että Lady Gaga kertoo kokemuksensa komeasta jätkästä baarissa niin kuin on kappaleen syntytarinaksi sanonutkin. Oli kyseessä mies- tai naisartisti niin laskelmoitu seksuaalinen tyrkkyys on minusta vaivaannuttavaa. Vaikka Lady Gaga onkin Stefani Germanottan taiteilija alter ego niin parhaat showbusinesshahmothan ovat usein artistin oma siviilipersoona kerrottuna sadalla.
LoveGame on hyvää poppia mutta ei Lady Gagan suurin korvamato. Toivottavasti artisti itse löytää joskus vielä sen luovuuden suonen josta pulppusi laadukas debyyttialbumi ilman huteja.
Arvosana: 6,5/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti