Kappale: The Winner Takes It All (1999)
Albumi: Mamma Mia! Original Cast Recording
Mieleenjäävin lause kappaleesta: "The winner takes it all, the loser has to fall."
Maailmassa on monia menestyneitä ideoita jotka varmaankin ensi kertaa sanoiksi puettuina ovat voineet aiheuttaa lähinnä kielteistä pään pyöritystä. "Otetaan läjä Abban suurimpia hittejä, rakennetaan jonkinlainen löyhä tarina niiden ympärille ja tehdään siitä musikaali." Yli 42 miljoonaa katsojaa ja yli 2 miljardin dollarin tuloja myöhemmin kukaan ei enää kiistäne idean toimivuutta, ainakaan taloudellisesti.
Siobhan McCarthy esitti Donnan roolin alkuperäisessä Lontoon versiossa Mamma Mia! -musiikalista. Hän oli alun alkaenkin mahdottoman tehtävän edessä joutuessaan versioimaan erästä Abban suurimmista klassikoista. Toisaalta tällaisten kappaleiden tapauksessa kukaan ei oletakaan että alkuperäisen tasolle päästäisiin. Siobhan McCarthyn kunniaksi on sanottava että hän on mielestäni laulajana hieman Donnan roolin elokuvaversiossa esittänyttä Meryl Streepia parempi. Viisainta lienee suhtautua päivän kappaleeseen vain yhtenä lukemattomista Abba-covereista.
Tuotantopuoli on hyvissä käsissä sillä puolet Abbasta eli Benny Andersson ja Björn Ulvaues toimivat niin Lontoon teatteriversion musiikin kuin levynkin tuottajina. Alkuperäisen loistoon eivät toki edes B&B yllä, mutta musiikillinen toteutus on silti hyvä. Vain kappaleen äänimaailma tuntuu ainakin näin levyltä jäävän jotenkin kapeaksi ja latteahkoksi, ehkä sitten teatterin lavalla asiat olisivat toisin.
Tuotantopuoli on hyvissä käsissä sillä puolet Abbasta eli Benny Andersson ja Björn Ulvaues toimivat niin Lontoon teatteriversion musiikin kuin levynkin tuottajina. Alkuperäisen loistoon eivät toki edes B&B yllä, mutta musiikillinen toteutus on silti hyvä. Vain kappaleen äänimaailma tuntuu ainakin näin levyltä jäävän jotenkin kapeaksi ja latteahkoksi, ehkä sitten teatterin lavalla asiat olisivat toisin.
Siobhanin irlantilaiset juuret kuuluvat hänen laulussaan selvästi ja se on ehkä persoonallisin ominaisuus tämän coverversion kohdalla. Hänen laulusuorituksensa ei ole ollenkaan hassumpi, mutta loppuhuippennuksen aikana tuntuu että hän jatkaa laulamista hieman liian pidättyväisesti. Todennäköisemmin olettaisi että musikaaliversiot menisivät pieleen yliampuvan esittämisen vuoksi mutta tässä on esimerkki päinvastaisesta.
The Winner Takes It All on tässä muodossaan varsin mukiinmenevä versio erinomaisesta kappaleesta. Pakkohankinta se ei liene kuin korkeintaan Mamma Mia! -musikaalin suurimmille ystäville, mutta jokainen alkuperäisversiosta pitänyt kuunnellee tämänkin läpi sujuvasti.
Arvosana: 6,0/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti