Kappale: I'm Never Gonna Let You Break My Heart Again (1982)
Albumi: The Best of the Nolans
Mieleenjäävin lause: "But I'm never gonna let you break my heart again."
Tapa jolla löysin irlantilais-englantilaisen sisarusbändi The Nolansin on tullut kerrottua aiemmassa arvostelussa. Tuon arvostelun jälkeen yhtyeen rivit ovat harventuneet yhdellä kun päävokalisti Bernie Nolan menehtyi rintasyöpään vuonna 2013. Tämä pisti kiertueen jäihin vaikka jonkinlaista uutisointia jatkosta onkin välillä ollut. The Nolans oli menestyksellisesti huipulla vuosina 1978-1984 ja kotimaansa lisäksi nautti suosiosta erityisesti Japanissa.
The Nolansin vahvuutena voidaan pitää sisarusten hyvin yhteensoivia lauluharmonioita ja mielestäni myös heidän discommat kappaleensa ovat vahvempia kuin hitaammat. Liekö tämänkertainen kappale nimeltään pisin blogini historiassa sillä I'm Never Gonna Let You Break My Heart Again on nimenä niin pitkä että sen lukeminen on melkein aloitettava alusta kun loppun päästessä sen on jo ehtinyt unohtaa. Käytänkin jatkossa siitä lyhennettä INGLYBMHA joka sekin on lyhenteeksi pitkä. INGLYBMHA oli B-puoli singlellä jonka A-puoli oli Crashing Down. Vuoden 1982 Portrait albumi tarjosi yhtyeelle viimeiset singlemenestykset kotimaassaan ja edellämainittu Crashing Down olikin yhtyeen ensimmäinen ei Top20 single 80-luvulla. Nimi on joskus enne.
INGLYBMHA on kahtiajakoinen kuuntelukokemus. Slovarina se ei ole sellainen powerballadi joista eniten pidän mutta siinä on myös hyviä äänimailmallisia tekijöitä. Nolanin sisarukset eivät petä vokaalipuolella vaikka pieni heittäytyminen sydänsuruisen naisen asemaan uskottavammin olisi voinut vielä parantaa lopputulosta. Ehkä jopa pieni kostonhaluisuus olisi tuonut sanoitukseen persoonallisuutta. Sanoitus on varsin perustarina sydämensä särkeneen naisen kannalta joka on kyllä vielä valmis tapaamaan petturimiehen muttei anna tämän enää ikinä tuottaa pettymystä.
Soittannollisesti taustat ovat siistit joskin hieman kliiniset vaikka muutama kiinnostavampi mutta liian lyhyeksi jäävä hetki palkitsee tarkkakorvaisen. INGLYBMHA:ssa on liikaa formaattibiisin makua. Kappaleen eväät on syöty liian nopeasti sillä sen tarina on kerrottu jo hyvin aikaisin eikä uutta tuoda mukaan. Ensimmäisen kertsin jälkeen ei ole enää paljoakaan uutta kuultavaa. Loppunostatus toki saadaan mutta siinäkään ei räjäytellä maailmoita vaan sekin on hieman ponneton. Slovareiden tanssiaisissa INGLYBMHA jää seinäruusuksi.
Arvosana: 4,5/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti