Kappale: Amsterdam (1980)
Albumi: The Singles
Mieleenjäävin lause: "Amsterdam, de stad waar alles kan."
Mukava korkata uusi kieli blogin historiassa hollannin kielen muodossa. Jos kappaleen laulukieli on jokin muu kuin englanti, suomi tai ruotsi niin silloin on todennäköisesti kyse euroviisukappaleesta ja se pätee tähänkin.
Maggie MacNeal tuli parhaiten tunnetuksi Mouth & MacNeal duon toisena puoliskona, jotka tulivat Euroviisuissa kolmanneksi vuonna 1974 kappaleelaan I See a Star. Duon suurimmat hitit olivat Hello A ja How Do You Do. Hajoamisen jälkeen Maggie MacNeal (oikealta nimeltään Sjoukje van't Spijker) siirtyi soolouralle mutta onnistui hankkimaan pientä menestystä lähinnä kotimaassaan. MacNeal pääsi toistamiseen edustamaan kotimaataan viisuissa vuonna 1980 Alankomaiden pääkaupunkia Amsterdamia ylistävällä samannimisellä kappaleella.
Ainakaan meillä suomalaisilla ei ole varaa pilkata Amsterdamin saamaa viidettä sijaa, sillä samana vuonna päätimme jostakin syystä osallistua Vesa-Matti Loirin Huilumiehellä jumbosijan arvoisesti. Itse ainakin kuuntelen Huilumiehen vain jos haluan rypeä Suomen mustimmassa viisumenneisyydessä. Amsterdamin sentään kuuntelen ihan kuulemisen ilosta. Oikeastaan pidän siitä enemmän kuin tuon vuoden voittajasta eli Johnny Loganin viisuklassikosta What's Another Yearista.
Ajalle tyypillisesti menestyneet viisubiisit saivat käännösiskelmäversion ja niin kävi myös Amsterdamille. Meillä sen levytti samannimisenä mm. Katri Helena ja Armi Aavikko. Kotimaisesta sanoituksesta vastasi Juha Vainio.
Ottaen huomioon että Mouth & MacNeal tuli tunnetuksi iloluontoisista ja jopa humoristisista kappaleistaan vaikuttaisi siltä, että soolourallaan Maggie MacNeal pyrki olemaan enemmän vakavastiotettavampi artisti. Ehkei hänen soolotuotantonsa ollut sentään aivan niin iskelmällistä kuin Amsterdam, mutta Euroviisuilla onkin usein tapana muokata artistin tyyliä kilpailulle sopivaksi arveltuun suuntaan. Rakenteellisesti kappale on kasattu oikein. Lyhyt ja tunnelmallinen alkuintro johtaa ilman suurempaa rakentelua mahtipontiseen kertosäkeeseen, jonka jälkeen jatketaan hiljaa-kovaa-hiljaa rytmityksellä nostatusta lopussa unohtamatta. Kappale ei edes käytä hyväkseen täyttä kolmen minuutin viisumittaa vaan tyytyy kahteen ja puoleen minuuttiin. Olisi mielenkiintoista kuulla kappale neljään minuuttiin kasvatettuna sillä nyt draaman kaaren rakentaminen tuntuu jäävän hieman kesken.
Mietin mielessäni olisiko meillä ollut ikinä pokkaa lähettää viisuihin Helsinkiä ylistävää kappaletta? Tuskin ainakaan niin matkailumainosmaisilla sanoituksilla kuin Amsterdamissa on. Toisaalta Amsterdamillahan on maine sympaattisena kaupunkina joten sen hyödyntäminen lienee luonnollista. Maggie MacNeal selviytyy tulkinnallisesti hyvin varsinkin kertosäkeessä. Mutta väliosissa olisi ehkä ollut käyttöä aavistuksen laajemmin soivalle äänelle. Kun nykypäivänä kuulee hieman liikaa amerikkalaisella tyylillä tulkittua mahtipontista laulua on tämäntyylinen tulkinta mukavaa vaihtelua. Kaikkea ei tuutata täysillä tai venytellen vaan muistetaan kunnioittaa dynamiikkaa. Minulle Amsterdam on näitä sympaattisia ja mieluisia viisujen pieniä helmiä.
Arvosana: 7,0/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti