Kappale: Put Your Arms Around Me (1997)
Albumi: White on Blonde
Mieleenjäävin lause: "Ooh-ooh."
Texas on yksi niitä bändejä joiden on ollut vaikea toistaa menestyksen hetkiään myöhemmin. Ilmiö ei ole harvinainen ja toisaalta yhtye ei missään nimessä saanut menestystään heti tai helpolla. Kuten monen muunkin vanhan suosikin kanssa kuuntelen kyllä mielenkiinnolla aina kun vastaan tulee uutta tuotantoa mutta kohtuullisen pitkään musiikkia kuunnellessa suurimmat ennakko-odotukset ovat karisseet. Parempi pitää odotukset matalalla ja yllättyä positiivisesti silloin tällöin.
Muistan kun Radio Mafia alkoi soittaa Texasin White on Blonde levyn singlebiisejä ja videotkin alkoivat näkymään MTV:llä ja Jyrkissä. Yhtye ei heti tarttunut haaviini sillä tämä tapahtui vasta seuraavan albumin The Hushin myötä. White on Blonde tuli hankittua melkein samaan aikaan myöhemmän albumin kanssa ja totesin molemmat hyviksi. Pidin silloin The Hushista enemmän mutta näin jälkikäteen White on Blonde on ehkä kestänyt paremmin aikaa. Toki se omasta mielestäni ässin biisi eli Summer Son löytyy The Hushilta. Myöhemmillä levyillä Texas koetti ehkä vähän liikaakin olla hip ja crossover mutta hyviä yksittäisiä raitoja löytyy niiltäkin.
White on Blonde albumin neljäntenä singlenä julkaistiin kuulas valerakkauslaulu Put Your Arms Around Me. Aina kun painan nextiä arpoakseni kappaleen ehdin lukea arvotun biisin nimen hetkeä ennen kuin se alkaa soimaan ja rehellisesti sanottuna en tällä kertaa heti muistanut mistä Texasin biisistä oli kyse. Tämä ei tietenkään ole hyvä merkki vaikka toki kappale palasi mieleen parin kuuntelun jälkeen. Vika taitaa olla siinä että Texas on tehnyt tämäntyylistä paremminkin. Pidän yleensä kun biisi kasvaa hiljalleen mutta tällä kertaa palkinto tuntuu tinalusikalta kultamitalin sijasta.
Rakkaus ei kestä liikaa epäilyä ja ystävyys ei kestä sitä ollenkaan. Put Your Arms Around Me esittää suhteelle paljon kysymyksiä muttei anna muuta vastausta kuin että parempi teeskennellä että kaikki on hyvin. Luodaan maaginen yhteinen hetki vaikka se ei oikeasti olisikaan totta. Otetaan henkinen pikavippi suhteen tueksi johon ei välttämättä ole varaa huomenna. Sanoitus toimii ideansa puolesta mutta jotakin puuttuu kun kaksi mieleenjäävinta hetkeä ovat Sharleen Spiterin makea äänen narautus ja ooh-ooh huudahdus. Ja tämänkin jälkeen kolmanneksi mieleenjääväksi jäisivät lopun shala-la-laat.
Ehkä Put Your Arms Around Me:ssä on vääränlaista pateettista mahtipontisuutta. Tai ainakin vääränlaista minulle. Kuin seinään päättyvä loppu on mielenkiintoinen ratkaisu. On vaikea arvottaa kappaletta joka toimii paremmin albumikokonaisuuden osana kuin irrallaan. Jos biisi jossa kerrotaan tunteiden feikkaamisesta epäonnistuu tunteiden välittämisessä kuulijalle niin onko se onnistuminen vai olisiko sittenkin kannattanut paistaa leivos sisältä asti kypsäksi? (Toisaalta jos paljon kysymyksiä esittävä kappale saa kuulijassa aikaan kysymyksiä niin onko se mitä?)
Arvosana: 5,0/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti