Kappale: Illusion (2010)
Albumi: Aphrodite
Mieleenjäävin lause: "I'm surrounded by confusion and I'm lost in this illusion."
Tervetuloa taas Sattuman sanelemat blogiin jossa käsitellään sujuvasti peräkkäin vaikkapa Turmiön Kätilöitä ja Kylie Minogueta. Pidän toki sekä tiukasti yhden asian musiikkiblogeista että pursuilevista kirjoitetaan kaikesta mikä milloinkin sattuu kiinnostamaan blogeista. Tärkeintä on että sisältö kiinnostaa minua. Lukisinko itse omani kaltaista blogia? Tietenkin sillä minua kiinnostavat aina toisten mielipiteet itselleni tutuista kappaleista. En ala keuhkoamaan vaikka jostakusta suosikkimusiikkini olisi alinta audiokuonaa kunhan perustelut ovat parempia kuin kuulematta kakkaa. Ei oma musiikkimakunikaan olisi ikinä laajentunut jos en olisi antanut ennakkoon vierastamilleni genreille mahdollisuutta.
X ja sen jälkeiset Kylien albumit ovat avautuneet minulle superhitaasti. Ehkä jäin kaipaamaan sitä tyyliä mikä oli vallalla toisen tulemisen aikaisilla albumeilla ja kieltämättä uudemmilta albumeilta ovat puuttuneet Can't Get You Out of My Headin kaltaiset pophelmet. Toisaalta albumit ovat olleet edelleen tyylikkäitä kokonaisuuksia ja hyvin tuotettua dancepoppia.
Vuoden 2010 Aphrodite albumin ensimmäinen single All the Lovers pärjäsi hyvin mutta myöhemmät singlejulkaisut floppasivat. Näitä emme käsittele tällä kertaa vaan riviraidan Illusion joka tosin mielestäni on parempi kuin osa albuminsa singlejulkaisuista. Itseasiassa jos olisin kuullut Illusionin ensimmäisenä Aphrodite albumilta se olisi nostanut odotuksia. Toki All the Lovers on tämän vuosikymmenen paras Kyliesingle mutta kun ottaa edelliset vuosikymmenet huomioon niin sillä ei päästä edes Top 10:iin.
Illusion on yksinkertaisuudessaan charmikasta dancepoppia. Syy miksi pidän siitä on varmaankin se että se on tyylillisesti yhteensopiva Body Language ajan soundien kanssa. Ehkä jollekin uudemman tyylin ystävälle Illusion on se turha reliikkiraita albumilla mutta minulle tilanne on päinvastainen. Tämä on sitä kepeää ja hauskaa Kylietä josta pidän kaikkine ilmeisine ja vähemmän ilmeisine loppusoinnutteluineen. Usein kritisoin kappaleita vaihtelun puutteesta mutta tässä kohti täytyy sanoa että se ei haittaa. Soundimaailma pulputtaa samaa toimivaa kuviota alusta loppuun pienin variaatioin enkä muuta kaipaakaan. Sanoitus on yhdentekevä ja sen tarkoitus on vain olla yksi instrumentti muiden joukossa ja tarjota mieleenjääviä loppusointukoukkuja.
Illusion on kuin hetkessä elävä nuori nainen jonka touhuja seuratessa toisaalta hieman pyörittää päätään mutta toisaalta ei voi olla viehättymättä. En ole ihminen joka elää elämäänsä ilman turvavöitä, laskuvarjoa ja pelastusliivejä joten täysin tunteella kaikkea kohti syöksyvät ihmiset ovat minulle hämmentäviä. Samalla tavalla Illusion on hämmentävä; se ei ole mestariteos eikä täydellistä poppia mutta jotakin osiensa summaa suurempaa viehätysvoimaa siinä silti on. Aphrodite on albumi josta keskustelut alkavat tyyliin: "En pidä Aphroditea Kylien parhaimpiin kuuluvana albumina mutta se eka sinkku ei ollut huono ja oli siinä se yksi toinenkin hyvä raita.. .ai niin se Illusion!"
Arvosana: 7,0/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti