Kappale: Slow Ride (1986)
Albumi: Licensed to Ill
Mieleenjäävin lause: "I got money, I got juice, I got to the party and I got loose."
Beastie Boysin Licensed to Ill saattoi hyvinkin olla ensimmäinen rap/hip-hopalbumi jonka olen ostanut. Jos kyseessä ei ollut edellämainittu albumi niin se toinenkin vaihtoehto olisi saman yhtyeen Hello Nasty. Beastie Boys ei ole minulle albumibändi sillä en saa debyyttiä lukuunottamatta kiinni heidän albumikokonaisuuksistaan. Yhtyeen tapa kokeilla villisti kaikenlaista tuottaa omaan makuuni niin monenkirjavia tuloksia että poimin mieluiten kirsikat kakusta. Toki aina kun yhtye osuu maaliin niin tulos on hyvä ja juuri siksi heidän musiikkinsa on löytänyt tiensä levyhyllyni pieneen urbaanin musiikin osastoon.
Rumpukone potkii primitiiviset mutta tehokkaat biitit, sekaan heitetään sampleja menneiltä vuosikymmeniltä ja päälle räpätään mielellään loppusoinnutellen. Kaava oli yleinen 80-luvulla ja jostakin syystä tunnen eniten sympatiaa juuri tuon ajan hip-hopia kohtaan. Ehkä kyseessä on tunnettu mieltymykseni loppusointuja kohtaan mutta nostalgiasta ei ainakaan ole kyse sillä en muista kuulleeni genreä 80-luvulla juuri ollenkaan. Beastie Boysin debyyttialbumilta Licensed to Ill tahkottiin seitsemän singleä mutta Slow Ridea ei valittu näiden joukkoon ehkä siitä syystä että se on enemmänkin välijamittelu kuin potentiaalinen hittiraita.
Mieleenjäävin asia Slow Ridessa on funkyhtyeen Warin Low Rider kappaleesta napattu torvisample. Muut kappaleessa samplatut biisit ovat Fat Larry's Bandin Down on the Avenue ja Steve Miller Bandin Take the Money and Run. Vaikka biisi onkin kasattu oman aikansa tyyliin vain lähinnä rumpukonebiitit kuulostavat vanhahtavilta. Muuten tuotanto on yllättävänkin raikkaan kuuloista näin 30 vuotta myöhemmin (tässä alkaa tuntea itsensä vanhaksi) kuunneltuna. Näin toistuvasti kuunneltuna käy se mieleenkiintoinen ilmiö että huomaan lämpiäväni Slow Ridelle.
Näytetään opelle keskaria, tullaan heitetyksi koulusta pihalle, ajetaan low riderilla rennosti keskisormea heilutellen ja mennään bileisiin ja vedetään mitä vedetään ja otetaan mitä otetaan. Saadaan toisaalta paheksuntaa ja toisaalta kunnioitusta. Siinä Slow Riden sanoitus tiivistettynä ilman ilman Beastie Boysin näppäriä loppusointuratkaisuja. Ei kuulosta sellaiselta meiningiltä mitä itse harrastan mutta toisaalta roolipelaajana voin aina asettua kolmeksi minuutiksi henkisesti löysempiin kuoseihin. Mitään erityisen mieleenjäävää ei Slow Ride tarjoa mutta se on hyväntyylinen jamiraita ja sellaisilla parannetaan ei pahenneta maailmaa.
Arvosana: 5,5/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti