Kappale: Little Words (2003)
Albumi: Diamond Station
Mieleenjäävin lause: "Sometimes I stumble then I fall, but am I really guilty of it all?"
Naisvaltaiset yhtyeet eivät tunnu pysyvän yhdessä yhtä pitkään kuin miesvaltaiset. Syyt tähän lienevät luonnollisia mutta varmasti rock- ja pop-mailma on myös tietyllä tapaa kovempi naisille. Kunnioitustakin on vaikeampi saada ja tytöttelyyn syyllistytään turhan usein. Onneksi useat pioneerit ovat raivanneet tietä vuosikymmenten varrella ja aukaisseet leveämpiä polkuja naismuusikoillekin luoda pidempää ja arvostetumpaa uraa.
Naisvaltaisen popyhtye Nerdeen (aiemmin Nerd ja Nerdie) muistavat useimmat varmasti parhaiten vuonna 2003 muutaman radiokanavan (*ahem* Nova *cough*) puhkisoitosta kärsineestä Broken Glassista. Yhtye ehti julkaista kolme albumia ja kokoelman olemassaolonsa aikana 1995-2008. Ei ole epätavallista että artisti tai yhtyeet tekevät uuden version aiemmin jo julkaistusta kappaleesta ja niin teki myös Nerdee. Alunperin yhtyeen debyyttisinglenä vuonna 1999 julkaistu Little Words sai uuden versionnin muttei uutta singlejulkaisua vuoden 2003 Diamond Dogs albumilla. Kolmannella albumilla uusiokäsittelyn sai puolestaan debyyttialbumin Burning 4 U mutta se on jo toinen tarina.
Little Words kertoo rakoilevasta ystävyydestä jossa on sanottu jo liian monta kertaa asioita jotka olisi ollut parempi jättää sanomatta. Kappale on Nerdeen kahdesta päälauluntekijästä toisen eli rumpali Annu Matilaisen käsialaa. Sanoitus toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan vaikka huippukohdaksi jääkin lopun da-da-da-dad-di-dad-di -rallattelu. Hienoja lauluharminoita unohtamatta. Little Wordsissa on koulubändimaista charmia mutta samalla se on hieman jakomielinen hienoine tuotantoratkaisuineen. Ehkä tämä on peruja siitä että yhtye on kehittynyt biisin ensiversion ja toisen version välissä ja lopputulos on yhdistelmä aloittevan bändin intoa ja kehittyneemmän kykyä hiomiseen.
Little Wordsin kertosäe kuulostaa nostatukselta kohti varsinaista kertosäettä jota ei ikinä tule. Toinen vika on tapa jolla kertosäe loppuu kuin seinään vaihtuen hitaampaan osaan. Ehkä lopun tarttuvaa rallattelua olisi voinut käyttää kertosäkeen korvikkeena. Toinen vaihtoehto olisi ollut joko vetää kappale hattaraisempaan suuntaan tai vaihtoehtoisesti vääntää rockruuvia kireämmälle. Tai ehkä jopa tehdä molemmat vaikka sitten lopputulos olisi voinut olla jo täyttä Babymetalia. Jos Little Words olisi ystävä hän olisi kaveri jota tapaa sattumalta aina silloin tällöin mukavissa merkeissä mutta jonka kanssa ei halua jatkuvasti olla kuin paita ja peppu.
Arvosana: 6,0/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti