Kappale: Blah, Blah, Blah on the Radio (2010)
Albumi: The Golden Ratio
Mieleenjäävin lause: "I'm waiting for our song to play, I'm not over you."
Minulla on hieman kokemusta radiotoimittajan työstä. Olin 90-luvun lopulla vuoden mittaisella mediakurssilla Haapaveden opistossa jossa pääsimme tekemään radiolähetyksiä Radio Pookiin. Pääsin ääneen kurssistamme ensimmäisenä koska minulla oli taustaa lehtityöstä ja opettaja varmaan ajatteli että rauhallisena ja kiroilemattomana en aiheuta ongelmia.
Ensimmäinen lähetyksemme oli kirkollisvaalien tuloslähetys johon asiaankuuluvasti kasasin soittolistan gospelista ja kuoromusiikista. Ensimmäisen mainostauon aikana puhelin soi ja vihainen vanha naisääni ärähti: "Soittakaa virsiä eikä epäkristillistä musiikkia!" En ehtinyt kysyä tarkempia toiveita sillä tuon lauseen jälkeen soittaja löi minulle luurin korvaan. Kaikkia ei voi ikinä miellyttää.
Ace of Basen toinen tuleminen vuonna 2010 Golden Ratio albumin myötä jäi varsin näkymättömäksi vaikka levy pääsikin listoille esimerkiksi Saksassa. Berggrenin siskokset olivat jääneet pois lauluvastuusta ja heidät oli korvattu alkuperäisjäseniä lähes puolet nuoremmilla Clara Hagmanilla ja Julia Williamsonilla. Itse pidin uusien laulajien äänistä ja Golden Ratio levystä kokonaisuutena. Tietenkään musiikki ei tunnu yhtä maagiselta kuin Happy Nation albumi vuonna 1994 mutta toisaalta mikäpä tuntuisi? The Golden Ratio on mukava kesäinen albumi lämpimille hellepäiville joita ei vielä tänä kesänä ole tarvinnut hikoilla.
Blah, Blah, Blah on the Radion nimi oli demovaiheessa Let it Play (On the Radio) mutta levy-yhtiö oli sitä mieltä että nimi voisi provosoida radioita joten se muutettiin. Sanoitus kertoo edelliseen kesään jääneestä romanssista josta päähenkilö ei ole vielä päässyt yli. Radiossa on liikaa höpinää (tämä on totta) kun sieltä voisi kuulua laulun ex-rakastavaisten oma biisi. Ace of Base ei tehnyt montakaan dancereggaehtavaa raitaa ensilevynsä jälkeen sillä he kokivat että sitä tyyliä matkittiin tuolloin liikaa.
The Golden Ratio albumilla yhtye oli päässyt jo siihen vaiheeseen että pieni vanhojen muistelu ei enää haitannut ja kieltämättä AoB ja dancereggae sopivat aina yhteen. Tällä kertaa reggaevaikutteet ovat varsin laimennetussa muodossa mutta kuitenkin kuultavissa. Toisenkin asian olisi voinut ensilevyltä tuoda mukaan eli muhkeamman basson. Potkivampi basso toisi lisää iskevyyttä nyt hieman ohuehkoiksi jääviin blah blah blah soundeihin.
Blah, Blah, Blah on the Radio keinuttaa mukavasti vanhaa AoB fania vaikka se ei aivan yhtyeen kovimpaan tuotantoon kuulukaan. Clara Hagman ja Julia Williamson eivät laula yhteen aivan yhtä hyvin kun Berggrenin sisarukset mutta heidän erilaiset äänensä erikseen ovat tämän kokoonpanoversion vahvuus. Claran karheampi ääni soi mukavasti ja Julian ääni on niin ruotsipoppia että se ei tässä yhteydessä voi mennä pieleen.
Kesäisestä biisistä soisi löytyvän enemmän hikeä kuten vaikka yhtyeen Cruel Summer coverissa aiemmin oli. Ehkei kaksikko Jonas Berggrenin ja Ulf Ekbergin hittisormi ollut enää ajan pulssilla vuonna 2010 mutta jos pidät Ace of Basesta etkä kuulu heihin joidenka mielestä yhtyettä ei ole ilman alkuperäisvokalisteja niin varmasti löydät jotakin kuuntelemisen arvoista tästäkin. Mikseivät 9särifanitkin jotka haluavat kuulla ysäribändien uudempaa tuotantoa voisi ottaa tätä kuunteluun.
Arvosana: 6,5/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti