Kappale: Edge of the Universe (1975)
Albumi: Main Course
Mieleenjäävin lause: "Just my dog and I in the edge of the universe."
Pidän Bee Geesin vuoden 1975 Main Course albumia sympaattisena kokonaisuutena jos en kuitenkaan mestariteoksena. Toki siltä löytyy muutama Bee Gees klassikko, kuten vaikkapa Nights on Broadway ja Jive Talkin'. Albumin rivibiisit ovat myös varsin tasokkaita eikä sillä omaan makuuni ole yhtään ohittamisen aiheuttavaa kappaletta. Albumi on soundillisesti yhtenäinen ja sisältää myös muutaman mukavan yllätyksen kuten hieman rajumman biisin All This Making Love.
Edge of the Universe päätyi kahdesti Bee Gees singleille. Ensin Nights on Broadwayn B-puolena ja lisäksi liveversiona Here at Last Bee Gees live -albumilta irrotettuna singlenä. Bee Geesin tuotanto oli 60- ja 70-luvuilla sen verran tasokasta, että ne ei niin suurimmat hitit ovat kuuntelemisen arvoisia minkä Edge of the Universe todistaa. Se ei ole sitä disco Bee Geesiä, jota Main Course albumilla jo hieman ajettiin sisään vaan perinteisempää poprokkia 70-luvun puolivälin tyyliin. Äänensä puolesta suosikkini veljeksistä on aina ollut Barry, mutta Robin joka saa vetovastuun tällä biisillä tekee myös hyvää työtä biisin ollessa hänelle sopiva.
On biisejä joiden sanoituksesta ei ota täysin selvää ja joskus se on häiritsevää ja joskus ei. En rehellisesti sanoen osaa tarkalleen haarukoida mistä Edge of the Universe kertoo. Kappaleessa mainittu Shenandora on minulle tuntematon, mutta se on ilmeisesti henkitasolla matkustamisen pyhä henki. Joten kappale ei kertone kirjaimellisesti universumin laidalla olemisesta vaan mielen matkasta sinne. Ehkäpä kyseessä on sydämensä särkeneen miehen henkinen pakomatka oman mielen sopukoihin. Ainakin kappaleen hieman melenkolinen tunnelma antaa olettaa jotakin tällaista vaikka se toivonkipinäkin on leivottu sisään.
Lähes viisi ja puoliminuuttinen mitta haastaa kuulijan miettimään oliko kaikki tarpeellista, mutta sanoisin että kyseessä on melkein pituutensa arvoinen kappale. Toistoa ei ole liikaa ja mielenkiintoisia vaihdoksia ja sovituksellisia ratkaisuja on riittävästi pitämään kuulijan mielenkiintoa yllä. Tällainen fiilistelybiisi on harvoin sieltä tarttuvimmasta päästä, mutta on kertosäkeeseen saatu sen verran jylhyyttä ettei se aivan heti unohdu. Robin on ollut oikea valinta veljeksistä tällaisen laulamiseen sillä Barry on parempi kun mennään siellä tunneskaalan ääripäissä. Edge of the Universe ei ole aivan se paras mielireissubiisi, mutta se on silti matka joka Bee Geesin ystävän kannattaa tehdä aina silloin tällöin. Ehkäpä Shanandoran salat joskus aukeavat meille muillekin kuolevaisille.
Arvosana: 6,5/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti