Kappale: Testify (1998)
Albumi: The Best of M People
Mieleenjäävin lause: "Longer it lasts and the better it gets."
Englantilainen M People onnistui saamaan sekä kaupallista menestystä että kriitikoiden ylistystä mikä ei varsinkaan danceyhtyeille ole mikään yleinen saavutus. Osoituksena kriitikoiden arvostuksesta käy Mercury Prizen voitto parhaasta albumista vuonna 1994 Elegant Slumming levyllä. Kaupallisen menestyksen puolesta todistavat neljä platinaa myynyttä albumia yhtyeen kotimaassa ja tämän lisäksi 10 Top 10 singleä. Suomestakin M People sai kolme Top 10 singleä. (Moving On Up, Sight For Sore Eyes ja Open Your Heart.) Ykkössijaa heille ei kotimaassaan kuitenkaan herunut vaikkakin kolme albumia ja yksi single nousivat kakkossijalle asti.
M People (nimi tulee Mike Pickeringin etunimestä joka perusti yhtyeen) jäi tauolle 1998 The Best of M People kokoelma-albumin myötä ja vaikka yhtye onkin tämän jälkeen aina silloin tällöin aktivoitunut keikkailemaan se ei ole ollut kovin aktiivinen. Kuten kokoelmille usein tuollekin levylle laitettiin pari uutta biisiä joista singlenä ensin julkaistiin Testify.
Tämä rakkaudentunnusteinen single osui minulle sopivaan kohtaa elämässäni loppuvuodesta 1998 kun olin korviani myöten ihastunut. Kamppailin ajatuksen kanssa uskaltaisinko paljastaa tunteeni ja arvoin asiaa monta kuukautta. Välillä päätin luovuttaa ja sitten taas tulin toisiin aatoksiin. Jos jotakin en kaipaa niin ihastumisen aikaista epävarmuutta. En tiedä kuinka paljon Testify minua rohkaisi kun lopulta viikkoa ennen joulua sain tuotua tunteeni julki. Vastakaikua tunteilleni en siinä muodossa saanut, mutta elinikäisen ystävän sen sijaan. Elämässä on harvoin win-win tilanteita, mutta tuon voin laskea yhdeksi niistä.
Kuten monet itselleni elämäni musiikillisen päiväkirjan muodostavat biisit Testifykin on minulle tärkeä biisi. Mutta ymmärrän, jos kappale ei ilman tällaista henkilökohtaista yhteyttä kolahda yhtä lujaa. Kannattaa silti antaa sille mahdollisuus koska kuten M Peoplen musiikki yleensäkin on Testify tuotettu tyylillä ja hyvällä maulla. Heather Smallin ääni saattaa olla hieman mielipiteitä jakava, mutta itse uppoan siihen kuin laadukkaaseen säkkituoliin ikään. Kappale on 90-lukumaisen uusretro ilman räikeitä teknobiittejä. Rakastuneen ihmisen ylitsevuotavaa tunnetilaa annostellaan lapiolla eikä ruokalusikalla mutta koska M Peoplen lapio on kunnon pöytähopeasta tehty se menee alas paremmin. Soulvaikutteet on otettu 70-luvulta ja toinen laina-asia on gospelvaikutteinen taustakuoro.
Jonkin toisen biisin kohdalla voisin valittaa tasaisesti polkevasta taustabiitistä johon yhdistyy 90-luvulle tyypillinen muodikas "kilkutus", mutta koska vaihtelua on muuten tarpeeksi se jää vain epäoleelliseksi mikrodetailiksi. Ehkäpä hieman sielukkaampi sähköbassottelukuvio olisi voinut nostaa Testifyn rytmiosastoa vielä asteen paremmaksi. Kappale on silloin kelpo, kun sen puutteet täytyy keksiä melkein väkisin vääntämällä. Testifyn rakkauden aalloilla kelpaa keinua 20 vuotta julkaisun jälkeenkin, sillä se on vanhentunut ehkä jopa hitusen arvokkaammin kuin tämän blogin pitäjä.
Arvosana: 7,5/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti