Carole King - So Far Away

Artisti: Carole King
Kappale: So Far Away (1971)
Albumi: Tapestry
Mieleenjäävin lause: "Traveling around sure gets me down and lonely."

Monen vuoden jälkeen blogissani on ollut katkeamaton putki musiikkia lähes kaikilta pop-musiikin vuosilta mutta putki on tähän asti katkennut vuoden 1971 biisin puuttumiseen. Tänään tuokin puute tulee korjatuksi kiitos random playn poimittua Carole Kingin klassikkoalbumi Tapestrylta kakkossinglen A-puolen So Far Away. Uusin puuttuva vuosi on tämän jälkeen 1963 jos kuluvaa vuotta ei lasketa. Kyllä sekin vuosi sieltä vielä saapuu sillä pystyn helposti keksimään monta biisiä ja albumia tuolta vuodelta jotka levyhyllystäni löytyvät.

Carole King muuttui lauluntekijästä laulajaksi vasta tehtyään hittejä muille vuosikymmenen. Pelkkänä lauluntekijänäkin Carole King on hittien määrissä mitattuna kaikista naispuolisista menestynein. 15 miljoonaa myynyt Tapesty sisälsi Kingin omia tulkintoja monista hänen toisille tekemistään hiteistä mutta myös uusiä sävellyksiä. Yksi noista uusista oli So Far Away. Arvostan itsekin Tapestry albumin korkealle vaikka levyn heikkous on ajoittain huono äänenlaatu. Joissakin kappaleissa on selvää kohinaa tai lattean tukkoinen äänimaailma. Kuuntelin vertailun vuoksi remasteroitua versiota Spotifysta ja totesin että tässä tapauksessa nykyaikainen siloittelu on tehnyt hyvää. Päinvastaisiakin esimerkkejä historiasta löytyy joissa alkuperäisten albumien dynamiikka on kadotettu.

Olen usein sanonut inhoavani ns. kutusaksofonia pop-musiikissa enkä voi sanoa olevani huilunkaan ystävä jonka inho saattaa kummuta ala-asteen musiikkituntien nokkahuilumuistoista. Mutta So Far Awayssa huilu tulee lopussa juuri sopivasti tuomaan vaihtelua muuten melko tasaisena pidettyyn äänimaailmaan. Muutenhan kappaleen tähdet ovat Carole Kingin ääni ja piano. King ei ehkä ole briljaileva virtuoosi ääneltään mutta aitous ja vilpittömyys tulkinnassa tavoittaa ehkä juuri siksi kuulijan. Etäisyys tekee ihmissuhteessa kipeää ja liian puhdas tulkitsija vaikuttaisi liian luodinkestävältä tuomaan esille epävarmuutta ja kaipuuta. Sanoitus ei paljasta kaikkea mutta helposti saa vaikutelma että etäisyys voisi olla sekä maantieteellistä että henkistä.

So Far Away on laatupoppia. Se herättää tunteita mutta ei pääse aivan ytimeen mikä erottaa sen Kingin aivan parhaista tuotoksista. Jos pidät tästä niin pitänet myös Tapestry albumista. Ja ainahan klassikkoalbumeihin kannattaa tutustua ihan yleissivistyksen vuoksi. En voi väittää että itsekään pitäisin kaikista parhaat albumit Top100 tyyppisten listojen levyistä mutta ymmärrän silti yleensä syyt niiden menestykseen. So Far Away on hieno biisi hienolta albumilta mutta melankolialle allerginen ei kuulija saa olla. Minulle sadepäivän ropina huopakatolla on kaunis ääni kuin myös So Far Awayn kaukokaipuu onnellisuuden lähteelle.

Arvosana: 7,0/10