Kappale: Dream Police (1999)
Albumi: Breakfast
Mieleenjäävin lause: "Cause they're waiting for me, they're looking for me for every single night."
Jos joskus olenkin jälkikäteen ollut nolona kun en ole tiennyt jonkin biisin alkuperäisversiota niin tätä nykyä vain hymähdän kun niin käy. On vain turhaa pätemistä keulia jos tietää musiikista jotakin jotakin joku toinen ei. Varmasti joku Cheap Trick fani olisi kavahtanut vuosituhannen vaihteessa kun olisi käynyt ilmi etten tiennyt Lambrettan debyyttialbumilta löytyvän Dream Policen olevan coveri. Mutta toisaalta oliko se ihmekään, sillä alkuperäinen on julkaistu 1979 ja itse olin silloin vielä jossakin potta- ja vaippaiän välimaastossa. Tietenkin joku voisi sanoa että Dream Policen tietäminen kuuluu musiikilliseen yleissivistykseen mutta kun miettii paljonko pop-musiikkia on julkaistu edes 50-luvulta lähtien niin kenen koko elämä enää riittää kaikesta kaiken tietämiseen? Enkä ole varma olisiko Cheap Trick tullut minulle vastaan yhtä aikaisin ilman tuota Lambrettan coveria.
Ruotsalainen Lambretta muuttui kolme albumia kestäneen uransa aikana joka albumilla hieman raskaampaan suuntaan. Vuonna 1999 julkaistu debyytti Breakfast oli varsin kepeää poprokkia jonka raidan Blow My Fuses TikTak coveroi nimellä Lentoon. Coveri Cheap Trickin Dream Policesta istui tuolle albumille hyvin eikä minulla ollut mitään syytä epäillä sen olleen coveri koska en ollut alkuperäistä tuolloin ikinä kuullut. Kappaleen saama käsittely on se yleisin eli tehdään alkuperäistä kunnioitettaen mutta omalla tyylillä esittäen. Jo laulajan sukupuolen vaihtaminen tuo biisiin hieman erilaista sävyä mutta on sanottava että alkuperäisversio on hieman dynaamisempi.
Mutta koska tässä blogissa musiikki on tarkoitus arvostella ilman vertailuja muihin versioihin tai ilman ulkomusiikillisten seikkojen vaikutusta (niin paljon kuin se yleensä on popissa mahdollista) niin tämäkin tulee arvosteltua sillä perusteella kuinka hyvältä se kuulostaa yksinään. Kun alkuperäissävellys on hyvä niin coverikin on hankala pilata eikä niin käy nytkään.
Linda Sundblad kuulosti ensimmäisellä Lambrettan levyllä huomattavasti tyttömäisemmältä kuin myöhemmin mutta tässä tapauksessa kappaleen käsitellessä unia se istuu kokonaisuuteen. Muun bändin soitto on riittävän letkeää ja tiukkaa yhtä aikaa vaikka tuotantopuolella soundeja olisi voitu mehustaa enemmänkin. Lambrettan käsittelyssä Dream Police kuulostaa menevältä ja pidän kappaleesta tällaisenaankin vaikkei se olekaan niitä korvamatoja jotka nousevat tilaisuuden tulleen päänsisäisen disconi soittolistalle. Kelpo coveri joka ansaitsee mielestäni olemassaolonsa.
Arvosana: 6,5/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti