Kappale: Lothlórien / Lament for Gandalf (feat. Elizabeth Frazer) (2001)
Albumi: Lord of the Rings: Fellowship of the Ring OST
Mieleenjäävin lause: "Mithrandir, Mithrandir, A Randir Vithren."
J.R.R. Tolkienin fantasiakirjallisuuden virstanpylväät nousevat taas varmasti puheenaiheeksi kun Hobitti saa kolmiosaisen filmatisointinsa. Edellinen trilogia oli hieno ja sen jälkeen olikin seuraavana jouluna tyhjä olo kun ei ollutkaan uutta eeppistä elokuvaa mitä mennä katsomaan. Vaikka monet tuntuvat nettikeskusteluissa olevan kyynisempiä lastenkirjamaisemman Hobitin kääntymisestä elokuvamuotoon, olen itse hyvin varma että saamme yhtä hyvän filmatisoinnin siitäkin kuin Taru Sormusten Herrasta sai. Peter Jackson osaa luoda Tolkienin maailman elävänä valkokankalle ja tälläkin kertaa elokuvan musiikista vastaa Howard Shore. Niinpä sattuma ajoittikin sopivasti valitessaan tällä kertaa raidan Sormusten Herra leffatrilogian ensimmäisen osan soundtrackiltä.
Soundtrackeissa on aina haasteensa kun musiikki irrotetaan elävästä kuvasta. Tämä ei koske elokuvissa olevaa musiikkia jota ei ole luotu elokuvaa varten vaan nimen omaan kerrontaa tukemaan sävellettyjä teoksia. Lothlórien toimii elokuvassa hienosti kuvastaen sitä tunnetilaa minkä yhden päähenkilön (väliaikainen) poismeno aiheutti. Shore on luonut hienon ja hillityn äänimaiseman ja kaikki paisuttelu on jätetty vähäiseksi. Jopa laulukin on utuista ja tuntuu tulevan jostakin kauempaa. Lothlórien etenee hyvin rauhallisesti ja tuntuu neljän ja puolen minuutin mittaansa pidemmältä.
Näin irrallisesti kuunneltuna Lothlórien ei ole albuminsa parasta antia. Kun kappale alkoi soida nextin painamisen jälkeen en muistanut siitä mitään. Ja minä sentään kuuntelin kahden ensimmäisen elokuvan soundtrackeja lähes joka päivä opinnäytettä tehdessäni vuonna 2004. Lothlórien on tehty samalla korkealla laadulla kuin kaikki muukin trilogian musiikki, mutta se ei vain ole sieltä tarttuvimmasta tai mieleenjäävimmästä päästä. Näissä tapauksissa tuntuu lähes ikävältä että arvosana täytyy antaa pelkästään kappaleelle itselleen ilman siihen liittyviä muita ansioita. Lothlórien soi hyvin elokuvassa, istui sopivasti albumikokonaisuuteen olematta sen parasta antia muttei näin irrallisena ole kuin sujuvaa taustamusiikkia.
Arvosana: 5,0/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti