Artisti: Bee Gees
Kappale: Don't Forget To Remember (1969)
Albumi: The Very Best of the Bee Gees
Mieleenjäävin lause: "Don't forget to remember me."
Nyökkäsin hyväksyvästi kun next napin painallus toi tällä kertaa kohdalle Bee Geesiä. Valitettavasti Gibbin nelihenkisestä veljessarjasta on Robinin hiljattaisen kuoleman jälkeen jäljellä enää vanhin eli Barry. Hienot äänet voivat hiljentyä mutta musiikki jää varmasti elämään. Neljä vuosikymmentä hienoa musiikkia jonka tuotoksia esittivät menestyksekkäästi niin Gibbin veljekset kuin monet muutkin. Oli sitten kyse 60-luvun kauniista balladeista, 70-luvun tanssilattian täyttäjistä tai myöhempien vuosikymmenten yksittäisemmistä hienoista hetkistä niin jokainen noista kolmesta aikakaudesta yksinäänkin riittäisi tekemään Bee Geesistä mainitsemisen arvoisen. Ja kun yhdistetään koko uran saavutukset on heille vaikeaa löytää vertaisia muiden kuin kaikkien ikonisempien popartistien joukosta.
Vaikka veri on vettä sakeampaa löytyy Bee Geesin historiasta riitaisempiakin aikakausia. Yksi tällainen osui 60-luvun loppuun kun Robin Gibb halusi kokeilla riitojen jälkeen soolouraa Barryn ja Mauricen tehdessä Cucumber Castle albumin duona. Veljekset pääsivätkin kilpailemaan listoilla kun Don't Forget To Remember julkaistiin samoihin aikoihin Robinin soolosingle Saved by the Bellin kanssa. Lopputulosta voitaneen pitää tasapelinä sillä molemmat singlet kävivät Englannissa listakakkosina. Musiikkihistoria voisi olla hiukan toisenlainen jos tämän lyhyen eron jälkeen kolmikko ei olisi päätynyt tekemään sovintoa ja levyttämään taas triona.
Don't Forget To Remember ei Robinin puuttumisesta huolimatta eroa suurestikaan muista saman aikakauden Bee Gees hiteistä. Tämä ei toki ole paha asia sillä juuri tällaisissa sentimentaalisen kauniissa balladeissa he olivat tuohon aikaan parhaimmillaan. Don't Forget To Remember ei mielestäni ole esi-disco Bee Geesiä aivan parhaasta päästä mutta kun kyse on tämän tasoisen bändin yhden kultakauden keskivertoa paremmasta tuotoksesta niin hyvä rutiinisuorituskin riittää pitkälle. Kertosäkeessä on voimaa mutta muut osat voisivat tuoda hieman enemmän vaihtelua. Barrylla on kyky laulaa uskottavasti tekstejä jotka voisivat jonkun toisen suusta tulleina kuulostaa korneilta. Tätä kuunnellessa kelpaa muistella vanhoja asioita joita ei voi eikä haluakaan unohtaa.
Arvosana: 7,0/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti