Artisti: Depeche Mode
Kappale: Enjoy the Silence (1990)
Albumi: The Singles 86>98
Mieleenjäävin lause: "All I ever wanted, all ever needed is here in my arms."
En tiedä löytyisikö levyhyllystäni Depeche Modea ilman 90-luvun lopun opiskelukämpän seinänaapuria joka luukutti päivästä toiseen Depeche Modea. En voi väittää että kyse olisi ollut siedätyshoidosta, sillä paraskin musiikki vaatii usein oman itämisaikansa että sen arvon huomaa. Ehkäpä olisin löytänyt bändin myöhemmin mutta toki olisi voinut olla että ilman tuota naapuria Depechen Moden löytäminen häämöttäisi yhä jossakin tulevaisuudessa. Kiitos seinänaapuri että luukutit hyvää musiikkia, ehkäpä sinäkin löysit Abban musiikilliset ansiot minun päivittäisten kuuntelujeni vuoksi.
Enjoy the Silence on varmaankin Depechen Moden "se" biisi. Bändin onneksi heitä ei voi kutsua yhden hitin ihmeiksi edes pahimpien vihailijoiden taholta, sen verran pitkä ja menestyksekäs heidän uransa on ollut. Enjoy the Silence kuuluu mielestäni lähes täydellisten pop-biisien harvalukuiseen joukkoon vaikka siinä onkin yksi pieni valuvirhe. Tämä valuvirhe on toki vain omasta musiikkihistoriastani johtuva ja jos olisin tykästynyt biisiin jo vuonna 1990 ongelmaa ei olisi. 90-luvulla musiikillisesti marinoitunut musiikkipääni haluaisi nimittäin kuulla Enjoy the Silencessa breakbeatia mitä siinä ei ole vaikka se hetkittäin kuulostaakin juuri siltä että nyt sellaista on tulossa. Tämä epäkohta häiritsee hieman kappaleesta nauttimista vaikka kuinka yrittäisinkin olla tiedostamatta asiaa.
Mutta kaikki muut osa-alueet ovatkin sitten loistavasti toteutettuja. Enjoy the Silence on hieno rakkauslaulu jossa on tanssittava biitti. Orch hitit on osattu tehdä vähemmän juustoisiksi kuin yleensä ja lähes kappaleen alusta loppuun kulkeva kitara on mainio. Dave Gahanin laulutulkinta ei jätä kylmäksi, sillä vaikka siinä ei olekaan lämpimiä ja makeita sävyjä on se sitäkin uskottavamman ja toden kuuloinen. Myös 80-luvun Depechea ajoittain vaivannut liiallinen soundikikkailu loistaa poissaolollaan ja kaikki pienet äänelliset maustatukset ovat onnistuneita. Enjoy the Silence starttasi 90-luvun mitä parhaimmin.
Aivan totta -ainoa asia joka tässä vaivaa on se kamala Linkin Park-versio.
VastaaPoistaItse sain ensituntuman biisiin kemijärveläisten ammareiden toimesta kauan sitten, mutta tästä epäkohdasta huolimatta (haha :D) se toimii edelleen kuin häkä. Ikivihreä<3