Kappale: Lovefool (1996)
Albumi: First Band On The Moon
Mieleenjäävin lause: "So I cry, pray and I beg."
Tämä tarina on tosi: Poika ihastuu ystäväpiirissä olevaan tyttöön ja katselee tätä kaukaa vuoden ja vähän ylikin. Sitten poika rohkaistuu ja kirjoittaa rakkauskirjeen tytölle. Tyttö vastaa pari päivää myöhemmin että pitäisi tavata ja puhua asioista. Poika ajaa kohti sovittua kohtaamispaikkaa ja Cardigansin Lovefool soi radiosta. Sillä hetkellä poika tajuaa että peli on jo menetetty. Hän kuitenkin ajaa perille jossa saakin kuulla että on hyvä tyyppi muttei sellainen tyyppi. Rakkautta ei tullut mutta ystävyys jäi ja yksi biisi lisää josta muodostaa elämän musiikillinen päiväkirja.
Lovefool oli yksi niistä kappaleista joita oli varmasti vaikea välttää vuosina 1996-1997. Eikä sen välttäminen tullut edes mieleeni vaikka varsinainen Cardigans fanitukseni alkoi vasta Gran Turismo -levyn aikoihin. Lovefool tiivisti Cardigansin ensimmäisen musiikillisen aikakauden parhaalla mahdollisella tavalla ja olikin luonnollista että yhtye muuttui hieman tyylillisesti sen jälkeen. Toki näitä 60-luvulta haettuja soundeja oli käytetty aiemmin jo Life -albumilla mutta silloin bändin charmi oli enemmän viattomuudessa ja tekemisen ilossa. Lovefool puolestaan on selvästi tuotetumpaa poppia jossa on enemmän laskelmointia mutta samalla työn jälki on ammattimaisempaa kuin aiemmin.
Ruotsalaisilla on jokin erityinen kyky poimia musiikillisia vaikutteita muualta ja tehdä niistä omia versioitaan jotka kyllä kuulostavat tutuilta mutta eivät liian hiilikopioilta. Cardigansilla on tunnistettava soundi joka ei johdu pelkästään ihanaisesta Nina Perssonista vaan myös muun bändin panoksesta kokonaisuuteen. Nina Persson on Lovefoolissa sydänverellä rakkauteen suhtautuva teinityttö joka jo puoliksi tappion nieltyään haikailee silti ihastuksensa perään. Rakkaus ei ole järkeä vaan se on tunnetta ja sen kappale välittääkin hyvin. Täytyy antaa tunnustusta kappaleen äänimailmalle joka on pidetty sopivan yksinkertaisena eikä liialliseen kikkailuun ole lähdetty mikä onkin usein se tehokeinoista paras. Lovefool on hienoa poppia vaikka se ei aivan yhtyeen kirkkaimpaan kärkeen omassa päässäni kuulukaan. Thanks for the memories.
Arvosana: 7,5/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti