lauantai 26. maaliskuuta 2016

Ace of Base - Waiting For Magic

Artisti: Ace of Base
Kappale: Waiting For Magic (Total Remix 7") (1992)
Albumi: Happy Nation U.S. Version
Mieleenjäävin lause: "Kiss me baby, I'm attractive baby."

Tarina on kerrottu blogin historiassa ennenkin mutta aloitin aktiivisen musiikinkuuntelun vasta 15-vuotiaana. Sitä ennen en omistanut levyjä enkä kuunnellut musiikkia aktiivisesti. Toki minulla on musiikkimuistoja aiemmaltakin ajalta mutta minulle iso vedenjakaja on vuosi 1993.

Lyhyt versio: Luokkaretkellä Ahvenanmaalla keväällä 1993 selailin hotellin televisiossa kanavia ja Music Television näytti All That She Wants nimisen kappaleen musiikkivideon. Kun muu luokka lähti huvittelemaan väitin olevani sairas jotta voisin jäädä hotelliin näkemään tuon videon uudestaan. Samalla tulin nähneeksi kaikkea muutakin mikä oli in vuonna 1993 ja kiinnostus musiikin kuunteluun heräsi. Ostin Ace of Basen Happy Nation albumin ja muistan merkinneeni ylös kuunnelleeni sen 500:na peräkkäisenä päivänä läpi. Vaikka Happy Nation on edelleen lempialbumeitani olen onnellinen että musiikkimakuni on laajentunut noista ajoista.

Ennen läpimurtoaan Göteborgista ponnistanut Ace of Base joutua hakemaan vauhtia Tanskan kautta sillä kotimaassaan heille ei levytyssopimusta irronnut. Heillä oli myös onnea matkassa sillä demokasetti juuttui tuottaja Denniz Popin autokasettisoittimeen ja tarpeeksi monta kertaa kuunneltuaan hän päätti antaa yhtyeelle mahdollisuuden. Kun All That She Wantsista tuli iso hitti tuli kiire julkaista samanniminen albumi josta tuli ehkäpä kiireen vuoksi tyylillisesti kahtiajakoinen. Osa kappaleista edusti Ace of Basen vanhempaa tyyliä ja osa uudempaa läpimurron tuottanutta reggaevaikutteista dancea. Waiting For Magic edustaa vanhempaa tyylisuuntaa ja tällä kertaa kohdalle osui Happy Nation albumin U.S. Version painokselle laitettu hieman siloitellumpi Total Remix 7".

Total Remix on minulle se versio kappaleesta jonka kuulin ensin sillä ostin U.S. Version ennen kuin hankin alkuperäisen albumipainoksen. On makuasia pitääkö hieman kömpelöstä alkuperäisversiosta enemmän kuin remiksatusta. Kappaleesta on kuultavissa KLF -vaikutteita sekä myös hieman 80-luvun synayhtyeiden kaikuja. Sanoitus on saanut innoituksensa Disneyn prinsessasaduista kuten Lumikista ja seitsemästä pienestä kääpiöstä. Jään kaipaamaan alkuperäisversion dramaattisempaa tunnelmaa ja jopa Ulf Ekbergin tekoranska-aksenttistä puheosuutta. Remiksattu versio on tanssittavampi näistä kahdesta mutta tässä tapauksessa tunnelma ja persoonallisuus painakoon vaakakupissa enemmän. Hyvä remiksaus mutta jälleen kerran alkuperäinen vie voiton.

Jos tuntee Ace of Basen vain singlehittien kautta ei Waiting For Magic varmasti kuulosta aivan siltä kuin odottaisi. Reggaedancea ei kuulla mutta housepianoa senkin edestä. Yleensä en ole housepianon ylin ystävä mutta tässä tapauksessa se ei aiheuta vastareaktiota. Ehkä syy on syynä että piano on miksattu sopivasti sekaan eikä se soi päällimmäisenä.  

Huomasin jo vasta c-kasettiversion Happy Nationista omistavana että albumin bassot potkivat lujempaa kuin monen muun. Tänäkin päivänä kuulen Waiting For Magicissa paljon pieniä mutta sitäkin tärkeämpiä juttuja alataajuuksilla jotka ovat oleellinen osa tuon ajan Ace of Base soundia. Miksaus on juuri sopivan semitunkkainen enkä kaipaa ilmavuutta tai laajempaa tilavaikutelmaa. On mukava palata oman musiikkihistorian juurille 23 vuotta myöhemmin ja todeta että se mistä tykkäsin silloin toimii vielä vuonna 2016.    
 
Arvosana: 6,5/10

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Garbage - Stroke of Luck

Artisti: Garbage
Kappale: Stroke of Luck (1995)
Albumi: Garbage
Mieleenjäävin lause: "Here comes the cold again."

Tunnenko itseni tänään onnekkaaksi? Luulen että onneni on toistaiseksi ollut tasoissa. Aamulla sain lievän ruokamyrkytyksen mutta toisaalta kitaranrakennusprojektini valmistui vastoinkäymisistä huolimatta. Toisille onni on sitä minkä itse voi aiheuttaa kun taas toisille se voi olla karmaa joka tasapainottuu tekojen laadun mukaan. Jonkun mielestä onnea ja sattumaa ei ole olemassakaan.

Minulla on ystävä joka aina Garbagea kuullessaan sanoo bändin olevan nimensä veroinen. Itse en jaa tätä mielipidettä sillä mielestäni ainakin yhtyeen kolme ensimmäistä albumia ovat hyvää elektronista rokkia. Bändin nimeä kantanut debyyttialbumi ei vielä sisältänyt niitä huumorinpilkahduksia joita ajoittain löytyi seuranneilta albumeilta. Stroke of Luck on myös apaattisuuteen kallellaan oleva fiilistelybiisi.

Tällä viikolla kävin keskustelun ihmisistä jotka tuntuvat aina pilaavan onnensa lähes tahallaan. Joillekin on helpompaa elää tutussa harmaudessa kuin koettaa oppia sietämään onnen kirkkautta. Juuri tämänkaltaisesta ihmisestä voisi kuvitella Stroke of Luckinkin kertovan. Onni on tullut elämään rakkauden muodossa mutta löydettyä onneakin pitää pelätä ettei sekin vain olisi ruusu jonka piikit lopulta aina pistävät pitelijäänsä. Kun kurjuus on muodostunut vakiotilaksi onnikin on vain ei toivottu vieras.

Pidän enemmän menevämmästä Garbagesta kuin Stroke of Luckin rauhallisen keinuvista tahdeista. Kertosäkeessä on yritystä mutta kun kierrokset eivät nouse niin tehoakaan ei saada irti koneista. Shirley Manson laulaa parhaiten sanoituksia joissa ollaan ivamielisiä tai tympääntyneitä vaikka toki hän kelvollisesti suoriutuu tästäkin. Jotain silti puuttuu ja mistähän sen saisi? Tai ehkä tällainen rivibiisi on vain liian kovassa seurassa verratuna yhtyeen biisikohtaisiin kunnian hetkiin. Stroke of Luck ei ole ihan sitä mitä nimen puolesta odottaisi enkä tiedä olisiko sitä edes maustamalla voinut nostaa keskinkertaisuuden alhosta josta se ei tunnu edes sanoituksensa lailla pyrkivän tosissaan pois.
 
Arvosana: 4,5/10

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Movetron - Stay

Artisti: Movetron
Kappale: Stay (2000)
Albumi: Irtokarkkeja - Makeimmat hitit
Mieleenjäävin lause: "Oo-oo-o-ooo-oo-oo-hoo-oo-o."

Pienen loman jälkeen palaamme taas random playn valintoihin levykokoelmani joukosta. Englanninkielistä Movetronia? Muutama muukin kotimainen dancepumppu yritti englanninkielellä kun Bomfunk MC's ja Darude onnistuivat saamaan kansainvälisen hitin mutta olemattomin tai laihoin tuloksin. Movetron myyntikaari oli debyytin jälkeen tasaisen laskeva joten englannikielinen albumi lienee ollut viimeinen yritys löytää uutta nousua. Sitä ei saatu mutta Movetron palasi 2007-2008 monen muun ysäridanceartistin tavoin hyödyntämään vanhenevien (entisten) ysärinuorten nostalgiannälkää. Eikä nostalgiassa sinänsä ole mitään vikaa sillä voisin hyvin nähdä Movetronin livenä uudestaan tilaisuuden tullen vaikkapa vertailun vuoksi sillä edellinen kerta tapahtui 1997.

Jos alkupään Movetronin hiteissä oli selvästi kuunneltu mm. Ice Mc:tä niin Stayn kohdalla vaikutteet lienee haettu E-Typen Last Man Standing albumin soundeista. Perässähiihtäminen ei enää tässä kohti kannattanut. Vuonna 2000 dancejuna oli jo menettänyt voimansa vuosituhannen ja musiikkitrendien vaihtuessa. Englanninkielisellä 4th Dimension albumilla Movetronin vahvuuteen liittyi Chris Sanders räppäämään ja miesvokaaleita laulamaan. En voi sanoa pitäväni hänen hieman kuivasta laulustaan tässä tapauksessa sillä se tuo mieleen dieettiversion Painin Peter Tägtgrenistä jonka tyylinen ääni käy Painiin muttei Movetroniin.

Stay on heikointa Movetronia sillä Päivi Lepistökin laulaa englantia kovin varovaisen tuntuisesti vaikkei hän toki koskaan ole mikään voimanuottien kakaisija ole ollutkaan. Omankuuloisensa ja Movetroniin sopiva laulaja kuitenkin. Persoonallinen keskinkertaisuus on mielestäni mielenkiintoisempaa kuunneltavampaa kuin persoonaton virtuoosi. Persoonallisuuden puute vaivaa Staytä sillä jos minulta kysyttäisiin miten kappaleen sanat menevät niin muistaisin korkeintaan Stay -sanan. Nostalgiabonuksiakaan tämä ei saa sillä Voodooman/Voodomies taisi olla viimeinen Movetronin jonkinlaista soittoaikaa saanut kappale ennen tauolle siirtymistä. Stay on kuin väärä henkilö tekisi oikean pyynnön.    

Arvosana: 3,5/10