lauantai 31. elokuuta 2013

One More Time - Skuggan bakom dig

Artisti: One More Time
Kappale: Skuggan bakom dig (1996)
Albumi: Den vilda
Mieleenjäävin lause: "Jag är skuggan bakom dig.."

Joskus artisti julkaisee albumin ensin äidinkielellään ja myöhemmin englanniksi kansainvälisiä markkinoita ajatellen. En omista montakaan albumiparia joista minulla olisi molemmat kappaleet, mutta ruotsalaisen One More Timen albumeista omistan sekä ruotsinkielisen Den vildan että englanninkielisen Living in a Dreamin. Vaikka kappaleet ovatkin samoja ne saavat erilaisen luonteen pelkästään kieltä vaihtamalla. Tässä tapauksessa molempi parempi sillä suurta tasoeroa en löydä versioiden välillä mutta kuuntelukokemus on silti erilainen. Bonuslisäarvona olin koulussa aina huono ruotsissa ja en saanut motivoitua itseäni opiskelemaan muuten kuiten kuin perehtymällä omistamieni ruotsinkielisten albumeiden lyriikoihin. Kun pää on jumissa ja taidot loppu niin se popbiisista muistettu lause kyllä kelpasi ainekirjoituksen jatkoksi. Voidaankin sanoa että ruotsinkielinen popmusiikki varmisti valmistumiseni sekä lukiosta että ammattikorkeakoulusta. (Tusen tack.)

Skuggan bakom dig joka englanninkielisellä albumilla sai nimen You Will Never Be Alone on Den vilda albumin muistettavimpia lauluja heti nimikappaleen jälkeen. Den vilda on ollut aina korvissani talvea edustava levy eikä vain siksi että siellä on vuodenajasta kertovia kappaleitakin kuten Vintergatan. Myös Skuggan bakom dig soi kylmin ja talvisin sävelin. Siinä on myös rytmipuolella hieman lapin ja lappalaiset mieleen tuovia rytmejä. Kylmyys ei kuitenkaan tarkoita luontaantyöntävyyttä, vain kuvia jotka musiikki piirtää mieleeni. Hyvä musiikki aiheuttaa aina kuuntelijassa tavalla tai toisella jonkin reaktion ja mieleen maisemien maalailu on yksi näistä tavoista.

Jo kappaleen nimi joka tarkoittaa varjoa perässäsi antaa käsityksen mistä siinä lauletaan. Laulun päähahmolla on pakkomielle toisesta henkilöstä ja saa vain vaivoin hillittyä itsensä käyttäytymään normaalisti mielenkiinnon kohteensa nähdessään. Vaikka musiikki itsessään sykkii lievää uhkan ja ahdistuksen tunnetta ei sanoituksen perusteella voi kuitenkaan olettaa että kukaan olisi vaarassa. Stalkkerimme on liian arka toimiakseen mutta hänen täytyy seurata intohimonsa kohdetta ja päästä tämän lähelle ollen näkymätön varjo hänen perässään. Skuggan bakom dig on new age musiikkia joka ei tänä päivänä kuulosta liian tyypilliseltä genrensä edustajalta eikä näin ollen ole kärsinyt inflaatiota vuosien aikana. Voi jopa sanoa että kyseessä on biisi jonka aina silloin tällöin haluaa kuulla jomman kumman kielisenä versiona. En sentään halua olla varjo tämän laulun liepeillä mutta käydä kuiteknin kylässä aina silloin tällöin.    

Arvosana: 7,5/10

lauantai 24. elokuuta 2013

Sarah Connor - From Sarah with Love

Artisti: Sarah Connor
Kappale: From Sarah with Love (2001)
Albumi: Green Eyed Soul
Mieleenjäävin lause: "From Sarah with Love.."

Joskus yksi hittibiisi voi nostaa albuminkin korkealla vaikkei sieltä tahkottaisikaan muista singlehittejä. Näin kävi ainakin saksalaiselle Sarah Connorille (oikealta nimeltään tuolloin Sarah Lewe) vuonna 2002 kun hänen Green Eyed Soul albuminsa möi meillä platinaa pelkästään From Sarah with Love -biisin vetovoimalla. Olen maininnut tämän aiemminkin, mutta jos odotti hittisinglen perusteella Celine Dion tyylistä albumia niin pettyi. From Sarah with Love oli albumillaan poikkeus sillä muuten kappaleet olivat valtaosin urbaaneja R&B biisejä vierailevine räppäreineen kaikkineen. Kotimaassaan Saksassa Sarah Connor on nauttinut menestystä tähän päivään asti toisin kuin meillä.

Oman muistikuvani mukaan From Sarah with Love oli viimeisiä meillä hitiksi asti nousseita 90-lukumaisia voimaballadeita. Yhtä lailla kuin 90-luvulla luvulla suosittu eurodancekin hiipui vuosituhannen vaihduttua myös voimaballadit katosivat hittilistoilta. Trendin loppupäässä tuleminen ei tarkoita sitä että olisi huonoimmasta päästä ainakaan aina tai tässä tapauksessa. From Sarah with Love on tyylipuhdas lajinsa edustaja josta tykkää jos tykkää muistakin vastaavista ja päinvastoin. Hidas intro ja viimeisen kolmannaksen kohdilla tuleva nostatus löytyvät kuten kuuluukin. Eniten kappaleesta tulee minulle mieleen Toni Braxtonin Un-Break My Heart. Kappaleen sanoitus on oikeastaan varsin kelpo, idea rakkauskirjeesta vanhalle ystävälle vuosien jälkeen on toimiva eikä aivan se tyypillisin sydänsurutarina.

Tärkeää tällaisessa balladissa on se saako laulaja vuodatettua sydämensä uskottavasti ja tunteita herättävästi. Sarah Connorin laulusuoritus on mielestäni hyvin onnistunut vaikkei eivan lajinsa mestarien tasolle ylläkään. Se mikä pudottaa From Sarah with Loven huippupisteiltä on se että tämä kappale on tehty toisten kappaleiden muodossa monta kertaa aiemmin. Ehkei kyseessä ei sentään ole pastissi, muttei siitä kauaskaan jäädä. Annan aina lisäarvoa musiikille joka ankkuroituu johonkin vuoteen ja tuo mieleen muistoja. Ei tämä ehkä kaikkein ikimuistoisin kappale ole vuosilta 2001-2002 mutta muistoissa elävä kuitenkin. Tätä kuunnellessani huomaan kaipaavani tämäntyylisiä voimaballadeja tämänkin vuosikymmenen hittilistoille. Kaikki tekee musiikissa joskus paluun, sitä siis odotellessa.  
 
Arvosana: 6,5/10

lauantai 17. elokuuta 2013

Ace of Base - Cruel Summer

Artisti: Ace of Base
Kappale: Cruel Summer (1998)
Albumi: Cruel Summer
Mieleenjäävin lause: "Hot summer streets and pavements are burning I sit around."

Ace of Basen kolmas albumi tunnettiin Euroopassa nimellä Flowers ja Amerikan/Japanin markkinoilla nimellä Cruel Summer. Arista ei ollut tyytyväinen Flowersiin eikä olisi välttämättä edes halunnut julkaista albumia ennen kuin tiedot Flowersin mukavista myyntimääristä ylsivät rapakon toiselle puolelle. Arista teetätti useimmista raidoista uudet, amerikkalaisempaan makuun sopivat versiot ja vaihtoi nimen Cruel Summeriksi. Omistan molemmat julkaisut ja vaikka pidänkin Flowersista kokonaisuutena Cruel Summeria enemmän on jälkimmäiselläkin ansionsa. Mainio Everytime It Rains ei ehkä olisi ikinä nähnyt päivänvaloa ja toki muutama uudelleen tehdyistä versiota on olemassaolonsa ansainnut.

Cruel Summer on alunperin Bananaraman hitti vuodelta 1983 joka saavutti englannin listalla saman sijan kuin 15 vuotta myöhemmin julkaistu Ace of Basen coverikin ollen kahdeksas. Kyseessä on AoB:n toistaiseksi viimeinen Top10 hitti myös rapakon toisella puolella missä Cruel Summer oli parhaimmillaan kymmenentenä. Cruel Summer on hieman poikkeava kesäbiisi ollen sävyltään kaikkea muuta kuin auringosta nauttimista ja huoletonta kesäilyä. Kesälläkin voi tuntea olonsa yksinäiseksi ja mitättömäksi siinä missä talvellakin voi olla onnensa kukkuloilla. On ihmisiä joidenka mielestä kesällä ei voi olla liian lämmintä ja heitä joidenka mielestä liika on liikaa ja Cruel Summer on laulu jälkimmäisille. Eli siinä mielessä myös minulle.

Ace of Basen ajoitus osui kohdallani oikeaan, sillä päästyäni lukiosta ja koettaessani löytää opiskelupaikkaa Cruel Summer tuntui ajankohtaiselta. En muista oliko vuoden 1998 kesä lämmin, mutta ainakin se sijoittui vaiheeseen jossa koulu oli ohi ja tutut ihmiset kaikonneet kotipaikkakunnalta. Syksyllä tie vei toiselle paikkakunnalle mutta kesän 1998 soundtrackiksi muistoihin jäi Flowers/Cruel Summer eikä kappaleista vähiten Cruel Summer. En tiedä kuinka paljon kappaleen tuottaneet Cutfather & Joe ovat vaikuttaneet lopputulokseen, mutta kelpo biisi on kyseessä ja yksi onnistuneimmista covereista. Urbaanit rytmit ja kesäisen lämpöaallon hiostus kuuluvat yhtä lailla kuin alkuperäisessäkin. Ei coveri joka syrjäyttää alkuperäisen mutta sellainen joka ansaitsee olla olemassa. (Nostalgiabonuksilla tai ilman.)  
 
Arvosana: 7,0/10

lauantai 10. elokuuta 2013

Frida - Threnody

Artisti: Frida
Kappale: Threnody (1982)
Albumi: Something's Going On
Mieleenjäävin lause: "Lips that taste of tears they say are the best for kissing."

Threnody tulee latinan sanoista threnos (valitus) ja oide (oodi). Threnody on siis laulu edesmennen muistoksi. Random play on arvamaaton mutta joskus valitettavan ajankohtainen, siirtyihän isäni ajasta iäisyyteen tämän arvostelun kirjoitusviikon maanantaina. Olenkin tällä viikolla kuunnellut runsaasti kaikkea tapahtuneeseen sopivaa, käsittelenhän usein asioita musiikin kautta. Musiikki on hyvä lohduttaja ja myös ajatusten uusille urille ohjaaja. Kumma kyllä Fridan vuoden 1982 soololevylle Something's Going on levytetty Threnody ei noussut mieleeni. Tai ei sittenkään kumma, sillä en ole ennen tätä arvostelua tiennyt sanan threnody merkitystä. You live and you learn.

Threnodyn sanoitus on itseasiassa alunperin ollut amerikkalaisen runoilija-kirjailija Dorothy Parkerin samanniminen runo vuodelta 1926. Frida pyysi Per Gessleä tekemään runoon musiikin ja lopputulos päätyi Fridan ensimmäiselle englanninkieliselle soololevylle. Ajoitus on mielenkiintoinen, sillä vuonna 1982 Gessle ei vielä ollut Roxetten hittinikkari mutta toki kotimaassaan suositun (ja muuallakin pohjolassa tunnetun) Gyllene Tiderin nokkamies. Frida varmasti näki Gesslen oikeaksi mieheksi sävellystyöhön enkä voi väittää että hän olisi ollut väärässä. Threnody on albuminsa kärkipäätä ja tavoittaa runon katkeransuloisen tunnelman hyvin. Luulen että jos suomalainen bändi olisi levyttänyt runon niin sävy olisi kuitenkin toisenlainen. En vain osaa kuvitella että esimerkiksi Timo Rautiainen tekisi aivan yhtä kuulasta jälkeä. Ehkä kyseessä on taas se perustavanlaatuinen ero suomalaisen ja ruotsalaisen mielenmaiseman välillä.

Threnody on kuin Mike Oldfieldin Moonlight Shadowin hieman taiteellisempi sisko. Ja kuten siskot usein ovat molemmat samanlaisia mutta silti hyvin erilaisia. Anssi Kelaa lainataksen toinen sisko ei sentään vie minua helvettiin eikä toinen kauneimpiin uniin. Käsittelen Moonlight Shadowin sitten kun sen sattuma tähän blogiin arpoo mutta sympaattisesta Threnodysta pidän. Fridan ääni sopii kappaleeseen hyvin ja hän laulaa myös taustat. (Something's Going On albumin kaikki taustat lauloi Frida itse tai tuottaja Phil Collins)

Jos Threnody olisi vuodenaika se olisi alkusyksy. Kesä on selvästi jo loppunut mutta kaikki ei ole vielä muuttunut ruman ruskeaksi ja aurinkokin lämmittää vielä viimeisiä kertoja. On hyvä että kuolemaakin käsitellään lauluissa monella tavalla ja Threnodyn tapa ei ole kaikkein raskain. Surullistenkin asioiden pimeyteen on hyvä tuoda valonpilkahdusta. Ehkä kyseessä ei ole surun ensimmäisten päivien kappale mutta kun suurin alkujärkytys on ohi, se voi olla juuri sitä mitä (musiikki)lääkäri määräisi.
   
Arvosana: 7,0/10

lauantai 3. elokuuta 2013

t.A.T.u - Cosmos (Outer Space)

Artisti: t.A.T.u
Kappale: Cosmos (Outer Space) (2005)
Albumi: Dangerous and Moving
Mieleenjäävin lause: "Our home forever is, outer space."

Ajoitus on aina popmusiikissa tärkeää, tämä olen maininnut blogissani monta kertaa mutta eri yhteydessä. Yleensä olen tarkoittanut sitä että lyödäkseen läpi ajoituksen on osuttava kohdalleen. Mutta tällä kertaa tarkoitan sitä että musiikki tulee korviin sillä hetkellä kun kaipaa tietyntyylistä musiikkia.

Venäläinen tyttöduo t.A.T.u (tästälähtien Tatu) tavoitti minut kansainvälisen debyyttilevynsä aikaan 2003. Ajoitus oli oikea sillä juuri niihin aloin päästä 90-lukukrapulasta millä tarkoitan sitä että vuodet 2000-2002 tuntuivat musiikillisesti pettymyksiltä kun teini-iässä musiikkimakuni synnyttäneet tyylit poistuivat muodista. Niinpä juuri 2003 mukautuminen lopultakin tapahtui ja palasin tauon jälkeen kuuntelemaan enemmän musiikkia. Siksipä bändit kuten PMMP, BWO ja Tatu ovat tärkeintä minulle myytyään nolkytluvun musiikin minulle. Ehkä enää ei jatkuvasti tullut loistavaa musiikkia kuten 90-luvulla vähemmän kuulleille korville, mutta etsivä löysi (ja löytää yhä) edelleen uutta ja hyvää.

Näin jälkikäteen Tatun kakkoslevy Dangerous and Moving on jäänyt minulle mieluisammaksi kuin heidän debyyttinsä Omistan jopa Lyudi Invalidin eli albumin venäjänkielisen version. Tämänkertainen sattuman poiminta löytyy molemmista versioista mutta nyt vuoroon pääsi englanniksi laulettu. Tatun kappaleiden yleisin teema on ulkopuolisuuden tunne ja hyljeksityksi tuleminen. Siinä missä ensilevyltä löytyi vielä laulujan kahdenkeskisestä ystävyydestä, kakkoslevyllä sekin kyseenalaistetaan. Cosmos (Outer Space) ei kuitenkaan ole ystävyys tai antiystävyyslaulu vaan siinä on kyse ulkopuolisuuden tunteesta jota avaruuteen verrataan. Yksi tapa tuntea turvaa kun ei tule hyväksytyksi on löytää oma yksinäinen turvapaikkansa. Vaikka sekään ei poista hylkiöyden tunnetta, siellä on kuitenkin turvassa. Toisaalta laulussa voi olla myös kyse julkisuudesta ja sen eristävästä ja vieraannuttavasta vaikutuksesta.

Pidän Tatun englanninkielisten kappaleiden hieman tavallisesta poikkeavasta sanojen rytmityksestä ja tietenkin heidän sympaattisesta aksentistaan. Cosmos saa välillä jopa lastenlorumaisia piirteitä siinä miten laulu rytmitetään mutta tämänkin on mielestääni plussaa. Mitä jää puuttumaan? -Kertosäe. En tarkoita sitä että Cosmoksen kertosäe olisi sinäänsä hiekko vaan että parhaiten kappaleesta jää mieleen kokonaisuus eikä mikään osa-alue nouse yli muiden. Mutta ne kappaleet joissa on korvamatokertsi ovat erikseen. Cosmos on vahva ja mieleenjäävä laulu ilmankin. Rytmiryhmä hoitaa hommansa iskevästi ja kitara on miksattu sopivasti sekaan.

Koska viime kuukausina on tullut paljon kappaleita jotka olen alunperin kuullut väärin niin tämänpäiväinenkin kuuluu siihen joukkoon. Lause "Our home forever is, outer space." vääntyi pitkään korvissani muotoon "Our heart forever is, outer space.". Ja jälleen kerran olisin pitänyt siitä kylmästä avaruussydämestä enemmän kuin kylmästä kodista.    
   
Arvosana: 7,5/10