Kappale: Stranded (1997)
Albumi: The Greatest Hits of the Nineties
Mieleenjäävin lause: "Cause I don't wanna feel abanded."
Amerikkalainen Lutricia McNeal saavutti suosiota ensin ruotsalaisen Rob'n'Raz -tuottajakaksikon laulajana ja 90-luvun loppupuolella myös sooloartistina. Hänen suurin hittinsä oli Barbi Benton -cover Ain't That Just The Way joka sai paljon radiosoittoa meilläkin. Itselle Lutricia McNeal ja päivän sattuman sanelema kappale tuovat valitettavasti mieleen erään hetken toukokuussa 1998. Ajoin Strandedin soidessa radiossa ojaan kun yllättäen alkoi sataa räntää vaikka viikkokausia oli ollut jo täysin lumetonta. En kuitenkaan laske moista seikkaa enää kappaletta vastaan, tuskinpa pop sentään vaikuttaa säähän.
Lutricia McNealin ääni tuo hieman mieleen Gabriellen ja Stranded olisi varmasti istunut kohtuullisen hyvin myös jälkimmäisen 90-luvun tuotantoon. Stranded on tyylillisesti hybridi eurooppalaistettua hip hop poljentoa jossa on 90-luvun radioystävällisen ruotsalaispopin sävyjä. Stranded on tähän mennessä Lutrician toiseksi suurin soolohitti nousten mm. singlelistan kolmospaikalle Englannissa. (Kolme sijaa korkeammalle kuin Ain't That Just The Way.)
Strandedia kuunnellessa ei ihmetytä sen saama radiosoitto sillä kappale on kasattu juuri niistä ainesosista joilla radiohitit tehtiin 97-98. En tosin mene sanomaan että kappale olisi ollut erityisen omaperäinen edes ilmestymisvuonnaan, sillä varsinkin Saksasta oli tullut samantyylistä jo muutaman vuoden ajan. Lutricialla on varsin tunnistettava ääni joka ei ehkä ole kaikkein vahvin ja hienostunein, mutta kevyt roso tuo siihen tietynlaista uskottavuutta. Kappale rakentuu ehkä liikaakin yhden ja saman biitin varaan jolle olisi voinut olla enemmän vaihtelua. Stranded on kuitenkin varsin mukava popralli joka ei aja ojaan muttei taistele kuin korkeintaan matalimmista pistesijoista.
Arvosana: 6,0/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti