Kappale: Nemo (2004)
Albumi: Highest Hopes: The Best of Nightwish
Mieleenjäävin lause kappaleesta: "Oh how I wish for soothing rain."
Nightwish on suomalaisille bändi joka ei esittelyjä kaipaa. Eikä myöskään päivän sattuman sanelema joka on Nightwishin suurimpia hittejä ellei jopa suurin eli Nemo. Kappale julkaistiin vuonna 2004 hieman ennen bändin suurta vedenjakajahetkeä eli laulajanvaihtoa Tarja Turusesta Anette Olzoniin. Ihmeen suuri jakava vaikutus asialla on ollut myös bändin faneihin, koettakaapa vaikka etsiä Youtubesta Nightwishin video jonka kommenteissa ei asiasta väännetä jomman kumman laulajattaren puolesta tai vastaan.
Nightwishin tyyli kypsyi nykyiseen muotoonsa Once albumin myötä. Runsas sinfoniaorkesterin käyttö toi soundeihin aitoa mahtipontisuutta ja sävellysten taso tasoittui huomattavasti verrattuna vanhempien levyjen epätasaisuuksiin. Tarja Turusen englanninlausuntakin oli parempaa kuin aiemmin. Oncella Nighwish myös löysi hyvän tasapainon tarttuvampien ja kokeilevampien kappaleiden välillä.
Siitä huolimatta että Nemo oli suuri hitti ja sai meillä paljon radiosoittoa se ei kolahtanut itselleni erityisen lujaa. Vuonna 2004 Nightwish oli minulle bändi joka silloin tällöin julkaisi yksittäisen mukavan kappaleen mutta levyhyllystäni sitä ei vielä löytynyt. Itselleni bändin löytäminen tapahtui vasta laulajanvaihdoksen ja Dark Passion Play -albumin myötä.
Siinä missä Tarja Turusen laulu oli ja on monille se tärkein elementti niin itselleni huomasin sen olleen bändin heikoin lenkki. Tarja on loistava silloin kun kappale on räätälöity sataprosenttisen tarkasti hänen vahvuuksiensa mukaan (Sleeping Sun, Wish I Had an Angel), mutta kun näin ei ole hän paljastuu hieman yksiulotteiseksi laulajana.
Nemo on paremmasta päästä Nightwishin Tarja Turusen ajan kappaleista mutta jotakin siitä jää puuttumaan. Kappaleen kuuntelee yhä tänäkin päivänä sujuvasti vaikka sen onkin kuullut monen monta kertaa sen ilmestymisen jälkeen joten huono kappale ei ole kyseessä. Pidän erityisesti kitarasoolosta ja tokihan kappaleen pianomelodia on kiistämättä varsin kelpo. En pysty haarukoimaan yksittäistä tekijää jonka vuoksi Nemo jää minulle tunnetasolla haaleaksi kappaleeksi, mutta juuri tunnepohjaltahan musiikin kokeminen on tärkeintä. Sen vuoksi vuoksi Nemo onkin minulle vain "ihan kiva" biisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti