Kappale: Happy Nation (1993)
Albumi: Happy Nation
Mieleenjäävin lause: "Laudate omnes gentes laudate magfinicat in secula."
Kuten olen monta kertaa blogissani maininnut Ace of Base oli bändi jonka kautta kiinnostuin musiikin kuuntelusta. Ehkä juuri tästä syystä omistan yhtyteen yli 20 miljoonaa myyneestä debyyttialbumista neljä eri versiota: tavallisen ja U.S. version cd:nä, U.S. versiosta c-kasetin ja vielä päälle vinyyliversion. Alunperin ostin kasetin koska minulla ei ollut cd-soitinta ja cd-soittimen saatuani ostin erilaisen sisällön vuoksi molemmat cd-painokset. Vinyyli tuli myöhemmin vastaan divarissa Kajaanissa ja koska olin sellaista ihastellut aiemmin jo Tukholmassa en empinyt enää toista kertaa. Koska minulla ei ole enää vinyylisoitinta on lp lähinnä kokoelman täydentäjänä ja kasetin käytin uteliaisuudesta soittimessa muutama vuosi sitten kuullakseni kuinka puhki olin sen kuunnellut.
Happy Nation aiheutti väärinymmärryksiä hepreankielisten keskuudessa sillä heidän korviinsa kappaleen aloittava latinankielinen säe kuulosti loukkaavalta. Tämä yhdistettynä siihen että Ulf Ekbergin uusnatsimenneisyydestä nousi aikoinaan kohu ei silti suuremmin vahingoittanut yhtyeen mainetta. Sen verran vahinkoa ehti kuitenkin tapahtua että "white power" roskasakki päätti tulkita Happy Nationin sisältävän heidän sanomaansa ja jopa The Sign kääntyi heidän mielestään kertomaan hakarististä. On inhimillistä että voimme tulkita sanat mielemme mukaan, mutta Happy Nation kertoo oikeasti ihmisen pahuudesta ja siitä kuinka toistamme samoja virheitä sukupolvesta toiseen alistumalla yksinvaltiaiden tahtoon vaikka kuvittelisimme olevamme kehittyneempiä.
Happy Nation ei ollut samannimisen albumin menestynein single, mutta se nousi kuitenkin ykköseksi Ranskassa ja oli Top 10 hitti monessa muussa Euroopan maassa. Ace of Basen maineeseen nostanut dancereggae on vahvasti läsnä myös Happy Nationissa mutta se erottuu joukosta juuri latinankielisen säkeistönsä (jonka muuten laulaa Jonas Berggren) ja urkusoundien vuoksi. Pieni mauste itämaisia sävyjä toimii myös hyvin. Happy Nation albumi on soundillisesti tuomittu olemaan oman aikansa tuote mutta juuri albumin singlelohkaisut onnistuvat kuulostamaan suhteellisen ajattomilta (nostalgisten lasien läpi toki) tänäkin päivänä. Happy Nation ei ole poikkeus tästä. Linn Berggrenin aina hieman kaihoisaan kallellaan oleva ääni antaa sanoitukselle juuri sen tarvitseman kyynisen piikin. Möyrivä bassolinja ansaitsee erityismaininnan. Pieni mestariteos jota ei pidä ymmärtää väärin.
Arvosana: 8,0/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti