keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Muse - Exo-Politics


Artisti: Muse
Kappale: Exo-Politics (2006)
Albumi: Black Holes & Revelations
Mieleenjäävin lause: "But I'm waiting patiently."

Jos minulta olisi kysytty ennen Black Holes & Revelations albumin julkaisua tuleeko levyhyllystäni ikinä löytymään Musea vastaus olisi ollut jyrkkä ei. Inhosin bändiä lähinnä Time Is Running Outin vuoksi jonka olisin siinä vaiheessa ollut valmis sijoittamaan Top10 ärsyttävimmät biisit koskaan listalleni. En edelleenkään pidä edellämainitusta kappaleesta vaikken sitä enää kammoakaan. Tämän jälkeen ummistin korvani aina kun jostakin kuului Musen tuotantoa kunnes kuulin radiosta Knights of Cydonian. Tänäkin päivänä olisin valmis rankkaamaan Knights of Cydonian korkealle viime vuosikymmenen parhaiden biisien listalleni. Niin nopeasti se musiikillinen takki kääntyy tarvittaessa. Toki kiveen hakatut asemasotamielipiteet eivät makuasioissa ole muutenkaan mistään kotoisin.

En yleensä pidä salaliitto/nwo/mustat helikopterit -tyylisistä teemoista mutta Exo-Politics saa nämä anteeksi sillä bändin tarkoituksena on ilmeisesti ollut kirjoittaa mielikuvitusta kiihottavista aiheista eikä julistaa niitä totena. Teemana oleva maahan kohdistuva ufohyökkäys menee enemmänkin sci-fin puolelle ollen siis samaa harmitonta hupia esimerkiksi 80-luvun V-sarjan kanssa. Exo-Politics kärsii samasta loudness war ilmiöstä mistä koko Black Holes & Revelations albumikin. Yksittäisen kappaleen kohdalla kuunteluväsymystä ei ehdi kertyä toisin kuin koko levyä kerralla kuunnellessa. Laajempi dynamiikka olisi hyvästä ja muutenkin kappale kuulostaa hiukan tukkoon miksatulta.

Äänenlaadulliset seikat ohitettaessa on todettava että Exo-Politics groovaa varsin mukavasti mutta jostakin syystä se ei tuo mieleeni taivasta pimentäviä pelottavia tuntemattomia lentäviä esineitä. Matthew Bellamyn tulkinnasta kuuluu kylläkin epätoivoa ja uliseva theremin tyylinen ääni tuo sentään hetkeksi mieleen ufot. Mutta kokonaisuutena sanoitus ja musiikki eivät kohtaa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Musen yksi vahvuuksista on Bellamyn hieno falsetti joka sekään ei ole vahvimmillaan Exo-Politicsissa. Kaikista negatiivisista puolista huolimatta Exo-Politicsin rockpoljento on kuitenkin sen verran pätevää että se estää liukumisen pelätylle keskivertoa huonompien vyöhykkeelle. Uhvot tulloo!

Arvosana: 5,0/10


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti