Kappale: Manic Monday (1986)
Albumi: Best of Bangles
Mieleenjäävin lause: "It's just another manic monday."
Olen maanantailapsi. Johtuneeko siitä etten erityisesti inhoa maanantaita. Kyllästyn usein jo viikonlopun aikana ja kaipaan takaisin arkirutiineihin. Maanantaina riittää hyvin energiaa kaikkeen toisin kuin vaikkapa perjantaina. Olen nähnyt tutkimuksen jonka mukaan työteho laskee tasaisesti työviikon aikana. Johtuuko inho maanantaita kohtaan niistä jotka juhlivat viikonlopun eivätkä ehdi kunnolla toipua maanantaihin mennessä? Mene ja tiedä mutta ainakin maanantai on innoittanut kelpo musiikkiteoksiin kuten vaikkapa suosikkini Rainy Days and Mondays (Carpenters), Monday Monday (Mamas and Papas), I Don't Like Mondays (Boomtown Rats) ja Blue Monday (New Order).
Tarkoituksella jätin mainitsematta tämänkertaisen random playn valinnan eli amerikkalaisen The Banglesin ensimmäisen ison hitin Manic Mondayn. Kappale on vuonna 2016 toisten ulottuvuuksien konserttisaleihin poistuneen Princen kynästä lähtöisin. Princen tarkoitti kappaleen alunperin luomalleen naistrio Apollonia 6:lle mutta projektin mentyä mönkään hän Banglesin debyyttialbumista pitäneenä tarjosi sitä heille ja kulunutta fraasia käyttäen lopputulos on historiaa. Toisen version mukaan Prince tarjosi kappaletta päästäkseen Banglesin komppikitaristi Susanna Hoffsin kanssa intiimimpään yhteyteen. "Minulla olisi bändillesi biisejä tarjolla.", kuulostaa ainakin paremmalta iskurepliikilta kuin moni muu. Mene ja tiedä mikä on totta mutta hyvä tarina on aina kertomisen arvoinen.
En viitsi rankaista Manic Mondayta siitä että se on taas yksi monista maanantaita mustamaalaavista kappaleista. Maanantai on samalla tavalla väärinymmärrätetty kuin me maanantailapsetkin. Päivä menee pilalle jo herätessä kun sanoituksen naisen romanttinen uni jossa oli Rudolpf Valentino keskeytyy herätyskellon pirinään. Vaatteiden valinnasta ei meinaa tulla mitään ja julkisilla matkustamisen haasteista selviämisen jälkeen ollaan armotta myöhässä töistä. Maaninen maanantai tuntuu raskaalta suussasulavan sunnuntain jälkeen.
Kuuntelin Princen ja Apollonia 6:n alkuperäisen demoversion sen perusteella kappale on sovitettu Banglesille juuri oikein. Sovitukset eivät aina saa ansaitsemaansa kiitosta ja tässä kohden se kuuluu antaa. Onhan Manic Monday kelpo popbiisi muutenkin. Tarttuva kertosäe, hyvät lauluharmoniat, oikea kolmen minuutin mitta, 60-lukua 80-lukumaisesti lainaava sovitus ja samaistuttava (suurimmalle osalle) aihe. Mutta lupaan että jos blogiin joskus päätyy kappale joka ylistää maanantain hienoutta niin annan sillle tuntuvat lisäpisteet. Kaikista ei tule maanantailapsia mutta maanantai tulee aina kaikille.
Arvosana: 7,5/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti