lauantai 24. syyskuuta 2016

The Prodigy - Voodoo People

Artisti: The Prodigy
Kappale: Voodoo People (1994)
Albumi: Music for the Jilted Generation
Mieleenjäävin lause: "Voodoo people, magic people."

Muistan joskus 90-luvun puolivälissä sanoneeni että raskainta musiikkia mistä pidän on The Prodigy. Se ei ehkä pidä paikkansa 2016 mutta ei musiikkimakuni ole silti paljoa raskautunut 20 vuodessa. 1993 istetut musiikkimakuni juuret ovat vain laajenentuneet ja etsivät yhä uusia äärilaitoja joista löytyy mieltäni ravitsevaa musiikkia. Siinä mielessä olen kuitenkin huono muuttamaan makuani että mielipiteeni ei ajan myötä juurikaan muutu. En ala inhoamaan musiikkia josta olen pitänyt mutta voin joskus alkaa tykkäämään biiseistä jotka eivät alunperin iskeneet.

Prodigyn Voodoo People oli niitä kappaleita jotka nauhoitin radiosta kasetille ja melkein vieläkin muistan sitä kuunnellessani kohdan jossa juontaja alkoi lopussa puhumaan päälle. Ollessani itse radiotoimittajana lyhyen aikaa pyrin välttämään tekemästä samaa mutta jouduin joskus keskeyttämään biisin esimerkiksi pykivän cd:n vuoksi. Tapasin pitää varabiisiä esimerkiksi minidiscillä tai c-kasetilla näitä tapauksia varten jotta saisin sujuvasti korvattua biisin toisella. Mukavaa että nykyään lähes kaikki musiikki soi radiossa digitaalisesti kovalevyiltä sillä edellämainittujen ongelmien nostalgisointi on vääränlaista menneiden haikailua.

Voodoo People oli kova biisi ilmestyessään ja se on minulle sitä yhä. Moni suomalainen lienee ollut ainakin ilmestymisaikaan samaa mieltä sillä yllettiinhän tällä meillä ihan singlelistan ykköseksi asti. Aivojen tanssihermostot aktivoivat breakbeatit meinaavat irrottaa minut tuolistani tätäkin kirjoittaessani. Tällaisissa tapauksissa on aivan sama mitä kappaleessa lauletaan tai oikeastaan on puhesample jota toistetaan. Kaikki on tehty tanssittavuus edellä ja kyllähän tätä kelpaa tanssilattialla vedellä. Kun samplet tulivat puheeksi niin pääriffi on samplattu Nirvanan Very Apesta. Ei hassumpi biisi sekään.

Muistan ajatelleeni Music for the Jilted Generationia ja Fat of the Landia kuunnellessani että biisit ovat hyviä mutta liian pitkiä. Parempien biisien kohdalla en ole enää samaa mieltä. Voodoo People kantaa kyllä yli kuusiminuuttisen albumimittansa. Ainahan Prodigyn biiseissä on toistoa mutta kun se toisto on hyvää ja toimii. Onhan Voodoo People myös tavallista monipuolisempi Prodigymittapuulla. Pidän puhallinsampleosiosta ja narskuvista leadeista. Prodigyllä on täyskäsi klassikoita ja Voodoo People on yksi niistä. Eikä se ole voodoota tai hoodoota.  

Arvosana: 8,0/10

lauantai 17. syyskuuta 2016

En Vogue - Love Don't Love You

Artisti: En Vogue
Kappale: Love Don't Love You (1992)
Albumi: Best of En Vogue
Mieleenjäävin lause: "On kivaa olla tyttö ja laukkua heiluttaa."

Amerikkalainen R&B nelikko En Vogue jäi minulle vahvimmin mieleen MTV:n paljon pyörittämästä Free Your Mindista. Toki muutkin heidän hittinsä saivat soittoa Atlantin tälläkin puolella ja olihan tyylitajuiselle ja ajan hermolla olevalle rytmimusiikille tilausta myös 90-luvulla. Vahvat harmoniat ovat aina olleet mieleeni ja niistäkään En Voguen musiikissa ei ollut puutetta. Niinpä yhtye on kuin tehty sivuosumahankinnaksi levyhyllyyn jos vain kaikki haluamani biisit sisältävä kokoelma löytyy sopuhintaan. Onneksi näin kävi sillä niitä artisteja joidenka levyt ovat pakkohankintoja ei ole kovin monta. Muiden kanssa jaksaa odottaa sopuhinnan löytymistä.

Vuoden 1992 Funky Divas albumilta lohkottiin viisi Top40 singleä yhtyeen kotimaassa sillä jopa viides lohkaisu Love Don't Love You täytti ehdon. Vaikkei edellämainittu kappale ollutkaan Free Your Mindin kaltainen hittileka se on kuitenkin kelpoa ysäri R&B:ia. Mielestäni Love Don't Love You on varsin hyvä litmustesti siihen onko En Voguen musiikki sinun makuusi vai ei. Yhtyeen tarttuvimman kappaleen esittely edustamassa keskimääräistä tyyliä ei ole minusta hyvä ratkaisu vaan se pitää tehdä perusvarmalla biisillä. Juuri tätä tämänkertainen kappaleemme edustaakin.

Kertosäe on kelvollinen muttei erityisen mieleenjäävä. Tuotannollisesti kappaleen ajoittaa varsin helposti 90-luvun alkuun mutta se on omiin korviini vanhentunut arvokkaasti. Ei tule myötähäpeän tunnetta ja ajatusta siitä kuinka tällaisesta on joskus voinut kukaan pitää.

Love Don't Love Youn sanoitus on se perinteinen tarina hiljalleen erilleen kasvavista ihmisistä. Alkusuhteen lämpö ja läheisyys on jäähtynyt ja on aika päättää onko enää eväitä jatkaa eli ei. Toivoa on jos molemmat osapuolet ovat vielä valmiita tekemään töitä suhteen eteen. Liika toisto on kappaleen helmasynti ja uskon että sillä on tavoiteltu hypnoottista tunnelmaa mikä osittain toimiikin.

Olen rikkinäinen levy ja totean taas että biisi on eväisiinsä nähden minuutin liian pitkä. Tarinan saisi kerrottua kolmessakin minuutissa. Siinä missä vokaalipuoli toimii hyvin jää taustaraita liian harmaaksi ja vähän mielenkiintoa herättäväksi. Tasainen poljento olisi kannattanut katkaista jossakin kohti ja tehdä vaihtelua tuova väliosa mitä puheosalla yritetään muttei onnistuta.

Love Don't Love You ei ole aivan parasta En Vogueta mutta sopii satunnaiseen ysäri rytmimusiikin nälkään. Harvoin tosin pyhä keskinkertaisuus on edes näin svengaavaa.

Arvosana: 5,0/10

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Martti Servo & Napander - On kivaa olla tyttö

Artisti: Martti Servo & Napander
Kappale: On kivaa olla tyttö (2007)
Albumi: 30 Maistuvinta napanderia
Mieleenjäävin lause: "On kivaa olla tyttö ja laukkua heiluttaa."

Martti Servo & Napander on varmasti yhtye valikoituun makuun. Toisaalta Napander nauttii suosiota myös (hevi)piireissä joidenka ei odottaisi pitävän iskelmäparodioita puolitosissaan tekevästä joukkiosta. Napanderin kappaleiden yltiöpositiivisuus tulee ymmärretyksi oikein mikä on ihme sillä iskelmähistoriastamme löytyy monta tosissaan otettua parodiabiisiä. Kun televisiosta näkyi Martti Servo & Yösydän ohjelma se oli minulle viikon lopetusrituaali. Sellofaanipötköjen säestyksellä lauletut Napanderhitit olivat sellaista televisiota millaista en ole sen koommin kokenut. 

Joskus minusta tuntuu että tämän blogin satunnaisuutta voi tiettyjen biisivalintojen tullessa kyseenalaistaa. Sillä tällä viikolla jos olisin saanut valita arvosteltavan biisin niin se olisi voinut olla juuri naisena olemista ylistävä humppa On kivaa olla tyttö. Tulenhan ensi viikolla töissä pukeutumaan naiseksi päivänä jonka teema on puketua vastakkaiseksi sukupuoleksi. Voitte kuvitella ilmeeni kun nextin painamisen jälkeen juuri tämä biisi alkoi soimaan. Random play ymmärtää selvästi ironian päälle.

Sävellyksellisesti, soitannollisesti ja sovituksellisesti On kivaa olla tyttö voisi olla minkä tahansa humppayhtyeen tuotos. Mutta kun sen laulaa Martti Servo Napander yhtyeen kera niin lopputulos on jotakin muuta. Ei tässä aivan Ufo tarjosi kaakaon biisin metatasoille päästä muttei kauaskaan jäädä. Hyvätahtoinen naiseuden ylistys vai tarina miehestä joka lopultakin on päässyt naiseksi, jokainen saa tulkita sanoman itse. Kun Martti Servo laulaa omalla nikottavalla tyylillään kuinka kivaa on olla tyttö eikä se tunnu yhtään väärältä on päästy siihen pisteeseen että yhtye voi tehdä mitä tahansa eikä se enää heilauta bändin faneja. Hyvin tehty Napanderin pojat, hyvin tehty.   

En väitä olevani humpan ystävä mutta tässäkin kohtaa Martti Servo yhtyeineen selviää puhtain paperein. Kun kappaleessa selvästi tehdään hellän rakastavaa parodiaa humpasta ja kaikki koukut kuulostavat tutuilta iskelmän menneisyydestä ei tekosyynä voi pitää humppavihaa. Tuskin kukaan Eläkeläistenkään fani kuuntelee muuta humppamusiikkia. Kaiken positiivisuuden turruttamana täytyy kuitenkin sanoa että yhtye on tehnyt parempiakin iskelmäpastisseja. Jos näillä eväillä mentäisiin neljä minuuttia tylsyys pääsisi iskemään mutta lempisanontani mukaan hyvä biisi tietää mittansa ja vähän yli kaksi minuuttia on juuri sopiva mitta tässä tapauksessa. On kivaa olla tyttö ei ole makkaraperunat munalla vaan pienet ranskalaiset jotka nautitaan kun hiukoo vain vähäsen ja rahat ovat tiukilla.     

Arvosana: 5,5/10